Verkkomainonta on kovaa peliä. Kuten muissakin medioissa, näkyvyys on kaupallisille yrityksille elinehto. Mainostila tuhansia sivulatauksia päivittäin saavuttavilla verkkosivustoilla on kysyttyä valuuttaa. Kohderyhmien tavoittaminen pikkubannereilla sivun marginaalissa ei monesta tunnu todennäköiseltä, ja siksi täsmämainonnalle on syntynyt suuri tarve.
Kilpailun myötä mainostajat ovat ottaneet käyttöön yhä aggressiivisempia strategioita. Hämäräperäisemmät yrittäjät eivät kaihda häikäilemättömiäkään keinoja. Eräs tungettelevimmista ilmiöistä on kotisivun kaappaus. Jollain käyttäjän käymällä sivulla ajetaan pieni skripti, joka muuttaa selaimen oletuskotisivun, tai jonkun latauksen myötä koneelle tulee erityinen kaappausohjelma. Kotisivun kaappaaminen voi olla yllättävän kiusallinen tapaus, sillä sen vaihtaminen takaisin saattaa vaatia Windowsin rekisterin tutkimista ja kaappausohjelman metsästystä.
Joissakin tapauksissa kyse ei enää ole mainostamisesta. Modeemikäyttäjät saavat varautua dialer- eli soitto-ohjelmiin. Soitto-ohjelma yrittää katkaista käyttäjän muodostaman yhteyden ja soittaa huomaamatta johonkin ennalta määrättyyn numeroon, jonka hinta selviää seuraavassa puhelinlaskussa.
Selaimen ja jopa verkkoyhteyden haltuunotto ei siis ole lainkaan mahdotonta. Internet tarjoaakin mainostajille erilaisia keinoja kuluttajien ostomieltymysten ja muiden mielenkiinnon kohteiden seuraamiseen muihin medioihin verrattuna. Surffattujen sivujen jäljille pääsee tutkimalla koneen kovalevyltä löytyviä cookie- eli evästetiedostoja. Musiikkimieltymykset paljastuvat, kun soitto-ohjelmat etsivät soitettavan cd-levyn tiedot Internetistä. Tietoja keräävät ohjelmat ovat usein kuitenkin seurausta käyttäjän omista valinnoista.
Monia suosittuja ohjelmia saa ladata täysin laillisesti internetistä ilman korvausta. Vaikka käyttäjän ei tarvitsekaan maksaa rahaa ohjelmasta, hän saattaa joutua hyväksymään mainosohjelman asennuksen koneellensa, millä rahoitetaan ohjelman toimittaneen yrityksen toimintaa. Ohjelmista, joiden mukana tulee myös muita sovelluksia, käytetään yleisesti nimitystä adware tai bundleware.
Samassa
nipussa
Monelle tuttu adware eli mainosohjelma on tiedostojen jakamiseen tarkoitettu KaZaA tai videoiden soitto-ohjelma DivX Player. DivX Playerin myöhemmät versiot ovat niputtaneet pakettiinsa myös Gator-yhtiön GAIN-sovelluksen. GAIN asentuu koneelle ja pitää prosessiaan käynnissä Windowsin taustalla. Käyttäjä huomaa ohjelman saapuneen koneellensa, kun näytölle alkaa ponnahdella kasapäin mainosikkunoita kesken surffailun.
Mainosohjelmien toimintatapoihin kuuluu huomaamaton asennus ja sen jälkeen käyttäjälle näkymätön toiminta. Käyttäjältä pyydetään suostumus mainosohjelman asennukseen jossain vaiheessa varsinaisen ohjelman asennusta, ja usein sopimusteksti on niin monisanaista, että harvat käyttäjät itse asiassa lukevat tekstin läpi. Kun mainoksia alkaa tupsahdella näyttöruudulle, ei ole aina itsestään selvää, mistä lähteä etsimään niiden alkuperää.
Mainosohjelmat ilmoittavat, että poistettaessa varsinainen mainoksilla tuettu ohjelma koneelta, myös mainoskomponentit poistuvat. Tosi asiassa monet ohjelmat jättävät aktiivisia komponentteja koneelle, kuten sivuloggerin, joka lähettää lokia surffatuista sivuista mainostajalle. Tutkimalla Windowsin rekisteriä käsin tai käyttämällä jotain tarkoitukseen käytettyä ohjelmaa saattaa paljastua jälkiä jo poistuneeksi luulemastaan ohjelmasta. Jäljet kannattaa tutkia tarkoin, sillä aktiivinen komponentti voi toimia takaporttina mahdollisille tunkeutujille.
Mainosohjelmatkin mahtuvat spywaren eli vakoiluohjelmien väljään määritelmään. Vakoiluohjelmaksi voi mieltää kaikki sellaiset ohjelmat, jotka keräävät käyttäjästä tai hänen koneestaan tietoa hänen tietämättään. Varsinaiset vakoiluohjelmat ovat kuitenkin järeämpää tekoa, joiden käyttötarkoitukset ovat vielä kyseenalaisempia.
Valvovan
silmän alla
Vainoharhaisille löytyy pelonaiheita yhtä paljon kuin tiedonhakuisille keinoja tyydyttää uteliaisuutensa. On olemassa keyloggereita, jotka kirjaavat muistiin kaikki näppäimistön lyönnit. Lokitiedosto tallentuu piiloon kovalevylle, josta ohjelman asentaja sen löytää, tai ohjelma voi lähettää sen eteenpäin ennalta määrätyille vastaanottajille. Lokiin jäävät käyttäjätunnukset ja salasanat sekä verkkolomakkeihin syötetyt tiedot, kuten luottokorttinumerot ja tunnusluvut.
Vakoiluohjelmat pystyvät myös moneen muuhun asiaan. Desktop Scout (www.globalpatrol.net/desktopscout/) mainostaa taltioivansa näppäinlyöntien lisäksi myös kuvakaappauksia näytöltä ja tiedot kaikista käytetyistä sovelluksista käyttöaikoineen päivineen. Ohjelman lokitiedostoja pystyy seuraamaan lähiverkon yli tai ne pystyy lähettämään sähköpostitse. Ohjelman käyttäjä voi myös ottaa valvonnanalaisen tietokoneen haltuunsa verkon yli ja estää sen käytön niin halutessaan.
Tyypillisimmät asiat, millä vakoiluohjelmia markkinoidaan on työntekijöiden tehottomuus ja puolison epäluotettavuus. MateWatcher-ohjelman (www.matewatchstore.com/) kotisivuilla lietsotaan epäluuloa muun muassa listaamalla "kybersuhteen" seitsemän tunnusmerkkiä, joista voi päätellä, onko puoliso uskoton virtuaalimaailmassa.
Toisaalta vedotaan vanhempien huoleen lapsistaan: mahdolliset ahdistelijat voi karkottaa, jos he epäilevät, että heidän keskusteluitaan tarkkaillaan. Yhdysvalloissa valvonta on hyvin ajankohtainen kysymys lainsäädännöllisestikin, jossa World Trade Centerin iskujen jälkeen nopeasti säädetty USA Patriot Act antoi valtiolle uusia valtuuksia valvoa kansalaistensa elämää.
Todennäköisesti kiinnostus valvontaohjelmia kohtaan kasvaa entisestään, sekä niiden käyttäjien että niiden vastustajien osalta.
Palomuureja ja vastavakoiluohjelmia
Vaikka verkosta löytyy helposti vakoiluohjelmia, yhtä vaivatta löytyy myös keinot niiden kitkemiseen. Yksi suosituimmista on Lavasoftin ilmainen Ad-Aware -ohjelma (www.lavasoft.nu/). Ad-Aware käy läpi tietokoneen rekisterin ja kovalevyt ja etsii sieltä tunnettuja vakoiluohjelmia. Gatorin ja DoubleClickin ohjelmat ja niiden jäljiltä peräisin olevat evästetiedostot ovat tavallisimmat tulokset ensimmäisen skannauksen jälkeen. Uusia vakoiluohjelmia tulee jatkuvasti, joten kannattaa päivittää myös vastavakoiluohjelmansa usein.
Tehokas tapa säädellä koneensa Internet-liikennettä on ottaa käyttöön palomuuriohjelma. ZoneAlarm (www.zonelabs.com/) ja Tiny Personal Firewall (www.tinysoftware.com/) tarjoavat ilmaisia kokeiluversioita ohjelmistaan, joiden avulla pystyy helposti valvomaan paitsi koneelle tulevaa, myös koneelta lähtevää liikennettä.
Oman tietoturvan lisäämiseen ei kuitenkaan monesti tarvita kuin hiukan harkintaa. Varoitukset ja ilmoitukset kannattaa lukea tarkoin ennen kuin painaa "OK"-nappia. Monet mainosohjelmat pystyy tunnistamaan ennen niiden asennusta ja voi arvioida, haluaako antaa luvan suoramainontaan, jonka kestosta ei ehkä ole varmaa tietoa.
Vaikka harmittomimmillaan mainosohjelmat tuovat vain hetken ärsytyksen online-kasinoa mainostavan pop-up -ikkunan hypätessä päällimmäiseksi, voi kysyä haluaisiko esimerkiksi televisionsa vaihtavan itsestään kanavaa kesken ohjelman?