Väi­tös­tut­ki­mus: Kai­vos­ten ri­kas­tus­hiek­ka voisi olla jätteen sijasta raa­ka-ai­net­ta

Tutkimuksen mukaan rikastushiekkoja voidaan tulevaisuudessa hyödyntää mahdollisesti myös betonin tapaisissa rakennusmateriaaleissa.

Kaivokset joutuvat rakentamaan valtavia jätealtaita säilöäkseen rikastusprosessista syntyvää rikastushiekkaa. Se sisältää paitsi arvoaineita, usein myös ympäristölle haitallisia raskasmetalleja. Tässä rakennetaan Sotkamo Silverin rikastushiekka-allasta. Arkistokuva.
Kaivokset joutuvat rakentamaan valtavia jätealtaita säilöäkseen rikastusprosessista syntyvää rikastushiekkaa. Se sisältää paitsi arvoaineita, usein myös ympäristölle haitallisia raskasmetalleja. Tässä rakennetaan Sotkamo Silverin rikastushiekka-allasta. Arkistokuva.

Oulun yliopistossa valmistunut Jenni Kiventerän väitöstutkimus selvittää kaivoksilta jätteeksi jääneen rikastushiekan hyödyntämistä.

Tällä hetkellä rikastushiekat varastoidaan kaivosten läheisyydessä isoihin altaisiin veden alle. Kaivosteollisuudessa syntyy maailmanlaajuisesti vuosittain miljoonia tonneja rikastushiekkaa.

Tutkimuksen mukaan rikastushiekkoja voidaan ajatella jätteen sijasta myös raaka-aineena. Kun rikastushiekkaa sekoitetaan sopivan sidosaineen ja nesteen kanssa, saadaan aikaan lujittunut materiaali, joka sitoo sisäänsä ympäristölle haitallisia raskasmetalleja. Sidosaineena voidaan hyödyntää muilta teollisuuden aloilta syntyviä sivuvirtoja kuten metalliteollisuuden kuonia.

Tutkimustulosten avulla voidaan kehittää rikastushiekan varastointia altaan sijaan kuivalle maalle. Tämä vähentää lyhyt- ja pitkäaikaisia ympäristöongelmia.

Jos teknologiaa kehitetään edelleen, rikastushiekkoja voidaan tulevaisuudessa hyödyntää myös erilaisissa betonin tapaisissa rakennusmateriaaleissa.

Kiventerän väitöstilaisuus on tämän viikon perjantaina 1. marraskuuta.

Ilmoita asiavirheestä