On vuosi 1955, kevättalvi. Isä on töissä, pikkupojat touhuavat leikeissään. Mitä tekee äiti? Keittää makkarakeittoa yhdellä kädellä ja pitää toisella kädellä kiinni kirjasta, jonka punavalkoinen kansi on näkyvillä – Tuntematon sotilas. Äiti koettaa estää kyyneleitä valumasta keittoon – Hietanen kuoli, hän parahtaa tukahtuneesti etteivät pojat säikähdä.
Tämä ei ole fiktiota, vaan äitini kertomaa.