Kalevala
innoittaa jatkuvasti taitelijoita Venäjän Karjalassa. Siperiasta Petroskoihin muuttaneella Vladimir Fominilla on kansalliseepoksestamme moderni, valon ja geometrian siivilöimä näkemys.
Fomin on parhaiten myyvä kuvataiteilija Karjalan tasavallassa. Hän saattaa olla eniten myyvä jopa koko Venäjän luoteis- ja pohjoisosissa.Jos uskomme Fominin muusaa, Svetlana-vaimoa, niin Vladimir on koko Venäjän menestynein taiteilija.
Siperialaisesta Tomskin kaupungista Petroskoihin 15 vuotta sitten asettunut kultaseppä aiheuttaa joka tapauksessa kuvataiteellaan hämmennystä petroskoilaisissa taidepiireissä.
Jo hänen sisääntulonsa Karjalaan 90-luvun alussa oli ikimuistettava. Fomin piti taidenäyttelyn paikallisessa pankissa. Taidepiirit suhtautuivat siihen tuolloin kuin pyhäinhäväistykseen. Taiteen ja rahan liitto nähtiin mahdottomana.
Asiat eivät ole paljon muuttuneet vieläkään. Siinä missä muut taiteilijat valittavat ateljeiden puutetta, uusvenäläisten haluttomuutta sijoittaa taiteeseen ja taiteilijan statuksen yhteiskunnallista alamäkeä, Fomin porskuttaa myötävirtaan ja räjäyttää pankin toisensa perään. Teokset ovat tehneet kauppansa sitä mukaa kun taitelija on saanut niitä valmiiksi.
"Varmaankin se on kateutta, minua ei oikein hyväksytä ´piireihin´ koska olen koulutukseltani kultaseppä, en taidemaalari", sanoo Fomin kerrostaloasuntonsa olohuoneessa. Nurkkaus olohuoneessa on taiteilijan koko ateljee.
Fomin sanoo avoimen tyytyväisenä, ettei hän tarvitse enempää. Kultaseppänä hän on oppinut työskentelemään pienessä tilassa ja kirjaimellisestikin tekemään rahaa. Hän osaa maalata myös aidonnäköisiä seteleitä.
Fominin kuvien sisällön runsaus, työskentely- ja asuintilan pienuus ja näyttelyjen maailmanlaajuisuus ovat kerta kaikkiaan hämmentävä kokemus.
Hulluna Kalevalaan
Taiteilija vetää siveltimellä ohuenohuita piirtoja kankaalle. Siveltimen jälki on koristeellista, mosaiikkimaista, röntgenmäistä. Kuvioilla, viivoilla, ympyröillä, kolmioilla ja neliöillä täyttyvät hahmot ovat naiiveja ja välittömän alkuvoimaisia. Fominin töissään soveltama vanha venäläinen lubok-tekniikka ja avantgardistinen kansanomaisuus ovat näkemisen arvoista.
Värikylläisenä kansantaiteena 1600-luvulla syntynyt lubok muistuttaa ikonitaidetta, mutta aluksi se tehtiin puupiirrostekniikalla paperille tai kartongille.
Varhaiset lubok-työt olivatkin ikonien kopioita, ja niitä valmistivat maaseudun käsityöläiset ja luostareiden puunkaivertajat. Tarkoituksena oli valistaa rahvasta Raamatun tapahtumista ja pyhistä henkilöistä. Halvat kuvat levisivät paitsi pienten kirkkojen ikonostaaseihin myös kotien seinille.
Myöhemmin aiheet monipuolistuivat, ja tekniikkakin jalostui.
Fomin valmistui alun perin taidekultasepäksi. Karjalassa hän perehtyi suomalais-ugrilaiseen ja vepsäläiseen kansanperinteeseen ja hullaantui Kalevalaan.
"Olen maalannut yli 80 kuvaa Kalevalasta, ja mieleni tuottaa koko ajan lisää. Voisin maalata kaksikymmentä Väinämöistä lisää. Mielessäni on kuvia myös Louhesta, Ilmarisesta ja Kullervosta", Fomin kertoo esitellessään Yhdysvaltoihin jo myytyä Florida-sarjaa ja suunnitelmiaan Pariisin näyttelystä.
Viimeistelyä vailla olevan Florida-sarjansa hän vie Orlandoon kuvanveistäjä Albin Polasekin museoon nyt keväällä avattavaan näyttelyyn.
Fomin tunnetaan myös Suomessa jossa hänellä on ollut kahdeksan yksityisnäyttelyä. Hänen Kalevala-sarjansa kiersi muutama vuosi sitten Pohjoismaiden museot.
Kuin avoin kämmen
Fomin näkee Kalevalan elämänviisauden ehtymättömänä lähteenä, avoimena kämmenenä, jonka viivat kertovat ihmiskunnan elämänradasta. Mielleyhtymiään Kalevalasta hän purkaa kuin ikivanhaa lankakerää mutta käyttää 2000-luvun maalaustaiteen kieltä - valoa ja geometriaa.
Fomin eroaa täysin esimerkiksi toisesta Karjalassa vaikuttavasta Kalevala-kuvittajasta Tamara Jufasta, jonka näkemys Kalevalasta on perinteisempi ja hienopiirteisempi. Jufa on yksi Karjalan tunnetuimpia taiteilijasukuja.
"Valo on tärkeä geometrisissa kuvioissa. Väinämöinen on vaaleansininen neliö, Jumala valkoinen ympyrä", hän selvittää modernia kuvakieltään.
"Näkemykseni Kalevalasta on nykyaikainen eivätkä paikalliset taitelijat hyväksy sitä."
Taiteilija ei epäröi hetkeäkään nimetessään hengenheimolaisensa maailman kuvataiteessa. Salvador Dali, Marc Chagall, Edvard Munch ja Vincent van Gogh ovat hänen maailmansa johtotähdet.
Arjen elämän ja taiteilijatyön merkittävä vaikuttaja Fominin elämässä on hänen vaimonsa Svetlana. Rouva ei säästele sanoja ylistäessään miestään, kuvaillessaan kuinka hän voisi joskus erimielisyyksissään työntää veitsen miehensä sydämeen tai kertoessaan amerikkalaisten ahdasmielisyydestä heidän vaadittua eläinten selässä ratsastavien naisten pimpsat Florida-sarjassa piiloon.
Vladimir Fomin itse suhtautuu elämään kuin Kalevalan sankarit 39. runossa. Siinä he lähtevät hakemaan onnea samassa veneessä. Jokainen haaveilee omasta onnestaan, mutta retki yhdistää ihmisiä.
"Mekin kaikki kuljemme samassa veneessä", taiteilija miettii. Ja mikä ihmeellisintä, "matka ei vielä edisty".
