Elokuvatuotannossa lavastaja ja rekvisitööri tekevät työnsä yleensä ennen kuvauksia, mutta oululaisvoimin tehtävä lyhytelokuva Dr. Professor´s Thesis of Evil on saanut miljöönsä ja esineistönsä vasta kuvausten jälkeen. Erikoinen työjärjestys johtuu elokuvan hyödyntämästä tekniikasta, jossa studiossa valokuvatut henkilöhahmot liitetään tietokonepohjaisiin taustoihin.
Elokuvatuotannossa lavastaja ja rekvisitööri tekevät työnsä yleensä ennen kuvauksia, mutta oululaisvoimin tehtävä lyhytelokuva Dr. Professor´s Thesis of Evil on saanut miljöönsä ja esineistönsä vasta kuvausten jälkeen. Erikoinen työjärjestys johtuu elokuvan hyödyntämästä tekniikasta, jossa studiossa valokuvatut henkilöhahmot liitetään tietokonepohjaisiin taustoihin.
"Tätä voi verrata animaation tekemiseen, jossa kaikki niin sanottu jälkityö on osa varsinaista tuotantoa. Välillä mennään leikkaamoon, sitten tullaan takaisin ja animoidaan tai muutetaan jotain kuvassa olevia elementtejä, ja sitten mennään taas takaisin edittiin", ohjaaja Jukka Vidgren selvittää.
"Se, että aina voi muokata, antaa valtavan vapauden tehdä kaikkea. Toisaalta jossain vaiheessa asioita pitää lyödä lukkoon, koska niitä voi säätää ja muokata loputtomasti." Ihan kaikkea ei kuitenkaan voi muuttaa.
"Kuvakäsikirjoitus pitää olla tehtynä hyvissä ajoin ennen kuvauksia, koska kuvakulmia, miten näyttelijät kuvissa ovat, ja valaistusta ei voi enää muuttaa", kuvaaja Juuso Laatio huomauttaa.
Motion Novel yhdistää valokuvan ja liikkuvan kuvan
Pahiksen näkökulmasta supersankariteemaa lähestyvä Dr. Professor´s Thesis of Evil alkoi Oulun seudun ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelmassa opiskelevien Laation ja Vidgrenin opinnäytetyönä, mutta heidän yrityksensä Bro´n Son Productions Oy osti elokuvan oikeudet Oamkilta viime syksynä. Siitä lähtien hommia on paiskittu ammattipohjalta, vaikka kaikille ei ole palkkaa voitu maksaakaan.
Projektin varsinainen lähtölaukaus oli mainos- ja lyhytelokuviin erikoistuneen Vidgrenin ja valokuvaaja Laation idea tekniikasta, joka nivoo yhteen valokuvia ja liikkuvaa kuvaa. Motion Noveliksi nimetty tekniikka muistuttaa viime aikoina kovassa huudossa ollutta Motion Comicia, joka puolestaan yhdistelee elementtejä sarjakuvasta ja animaatiosta.
Motion Comic -elokuvat ovat tavallisesti minimaalisella budjetilla tehtyjä, ja ne perustuvat olemassa oleviin sarjakuviin. "Motion Comicit yleensä markkinoivat jotain varsinaista tuotetta. Tämä taas on oma vakavasti otettava taiteenmuotonsa", Vidgren vertaa.
"En ole kertaakaan törmännyt, että Motion Comicissa olisi ollut valokuvattuja hahmoja."
Lyhytelokuvan rahoitus vaikeaa
Vidgren ei pidä mahdottomana, että muutkin innostuisivat Motion Novelista. Thesis of Evilin kaltaisen supersankaritarinan tekeminen perinteisen elokuvan keinoin maksaisi omaisuuksia, mutta kun taustat tehdään tietokoneella, vain mielikuvitus on rajana.
Thesis of Evil -projekti on paisunut, koska koko ajan on pyritty parempaan jälkeen. Esimerkiksi taustat oli alkujaan tarkoitus pitää yksivärisinä ja yksinkertaisina, mutta kun mukaan tulleet 3D-osaajat näyttivät taitonsa, päätettiin kaikki taustat toteuttaa 3D:nä.
Vaikka työtunteja on kulunut, on edullinen työvoima pitänyt budjetin kurissa. Konkreettisia kulueriä on ollut muutaman tuhannen euron edestä.
Rahoitusta haetaan Suomen elokuvasäätiöltä ja muilta elokuvaa rahoittavilta tahoilta. Thesis of Evil tosin on siinä kontekstissa hieman hankala tapaus, sillä se on lyhytelokuva, joka ei mene teatterilevitykseen eikä ilmeisesti televisioonkaan.
Elokuvaa tullaan markkinoimaan ensisijaisesti iPhonelle ja iPadille maailmanlaajuisesti App Storen kautta. Tekeillä on osin interaktiivinen sovellus, joka sisältää elokuvan lisäksi monenlaista ekstramateriaalia. Audiovisuaalinen kulttuurin edistämiskeskus AVEK on myöntänyt hankkeen tuotekehitykseen DigiDemo-avustustaan.
Rahoituksen suhteen Thesis of Evil aikoo kokeilla myös uutta "crowd fundingia", jota esimerkiksi Timo Vuorensolan Iron Sky -elokuva on käyttänyt. Sen ideana on kerätä rahoitusta fanipohjalta. Kysymys on pienistä summista, ei varsinaisista investoinneista.
"Jos antaa vaikka parikymppiä elokuvalle, saa jotain vastinetta, vaikkapa elokuvan ilmaisen nettilatauksen, kun elokuva valmistuu", Vidgren sanoo.
Kaleva 17.1.2011
