Eurooppa on jäänyt taloudellisessa ja teknologisessa kehityksessä jälkeen Yhdysvalloista ja Kiinasta. Erityisesti Suomen taloudella menee huonosti, ja väestöennusteet lupaavat heikkenevää huoltosuhdetta. Siksi talouskasvua tarvitaan tässä hetkessä kipeästi.
Suomen talouden kasvu perustuu jatkossakin osaamiseen ja osaajiin. Uuden kestävän kasvun luomiseksi Orpon hallitus nostaa historiallisesti julkisten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostusten määrää noin 280 miljoonalla eurolla vuosittain koko hallituskauden ajan. Tällä on vahva parlamentaarinen eli kaikkien eduskuntaryhmien tuki. Tavoitteena on kasvattaa TKI-panostusten määrä neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
TKI-panostuksina Suomen Akatemian ja Business Finlandin myöntövaltuuksia korotetaan. Muun muassa tohtoripilotissa taataan taloudellinen tuki tuhannelle tohtorikoulutettavalle, joista suurin osa osoitetaan aiemmin hyväksytyille lippulaiva-aloille. Parlamentaarisesti on linjattu, että Suomen TKI-lisäpanostuksissa olennaista on pitkäjänteisyys, ennakoitavuus ja vaikuttavuus.
TKI-panostuksilla on tutkitusta positiivisia vaikutuksia talouskasvulle. Tukien vaikuttavuudessa on kuitenkin suuria eroja sen mukaan, kuinka korkean tuottavuuden yrityksille niitä kohdennetaan.
Maailmanlaajuisessa kilpailussa Eurooppaa kirivät kiinni – ja osittain ovat jo menneet ohi – Kiinan ja Yhdysvaltojen lisäksi myös globaalin etelän maat. Mikäli Eurooppa haluaa pysyä kilpailussa mukana, täytyy tuottavuus saada verrokkimaiden kanssa samalle tasolle.
Globaalien kilpakumppanien lisäksi Suomi kilpailee myös Euroopan sisäisillä yhteismarkkinoilla. Niitä vääristää valtiontukisääntely, joka on eräänlainen jäänne koronasta: pandemian aikaan valtiot tukivat yrityksiään kansallisesti, ja järjestelyn oli tarkoitus olla väliaikainen.
Nyt olemme kuitenkin tilanteessa, jossa Saksan ja Ranskan kaltaiset suuret valtiot kaatavat yrityksilleen valtavasti rahaa. Siinä kilpailussa Suomi ei pärjää euroilla vaan muilla keinoilla. Suomen kilpailuetu on osaava työvoima, uudet innovaatiot ja houkutteleva investointiympäristö.
Suomi pärjää teknologisessa kehityksessä hyvin. Olemme esimerkiksi tekoälyn käyttöönotossa edellä suurinta osaa muista EU-maista. Samoin EU:n TKI-rahoituksessa pärjäämme silloin, kun rahoituskriteereinä on laatu eikä muut intressit. Meillä on siis kaikki edellytykset menestyä kilpajuoksussa, mikäli onnistumme eurooppalaisessa poliittisessa vaikuttamisessa.
Jos Suomi ja Eurooppa haluavat pärjätä globaalissa kilpailussa, tarvittavia muutoksia on kolme: ensinnäkin vapaan kilpailun edistämiseksi EU:ssa valtiontukien on lähtökohtaisesti oltava kiellettyjä, toiseksi on tärkeää lisätä TKI-resursseja ja kolmanneksi ne tulee kohdentaa paremmin. Näihin tarvitaan rohkeita europarlamentaarikkoja ja Suomen hallituksen aktiivista EU-vaikuttamista.
Ted Apter
elinkeinopolitiikan erityisasiantuntija, eurovaaliehdokas (kok.), Helsinki
Mari-Leena Talvitie
kansanedustaja, eduskuntaryhmän vpj. (kok), Oulu