Kilpakävelijät Antti Kempas ja Jarkko Kinnunen ovat kääntäneet harjoituskauden vaikeudet vahvuudeksi ennen perjantaina käveltävää olympialaisten 50 kilometrin kilpailua. Tuusulalainen Kempas jäi talvella Portugalissa auton alle ja loukkasi nilkkansa nivelsiteet. Samanlainen kauhun hetki koitti juhannuksena kotimaisemissa, kun autoilija törmäsi pyörälenkillä olleeseen Kempakseen. Seurauksena oli repeämä alavatsassa.
Jalasjärveläinen Kempas menetti kuuden viikon kävelyharjoittelun toukokuussa, kun takareiteen iski lähentäjälihaksen kiinnityskohdan vamma. Se pakotti muuttamaan harjoituskuviot, ja kesäinen vuoristoleiri jäi tekemättä. Leirin Kinnunen korvasi elämänsä kovimmalla harjoitusjaksolla kotimaassa.
Pari päivää ennen uran ensimmäistä olympiakisastarttia kummastakin suomalaisesta huokuu itseluottamus. Viimeistelykin on antanut lupaavia viestejä, ja molemmat hamuavat parannusta Osakan MM-kilpailujen sijoituksille. 24-vuotias Kinnunen oli Japanissa 10:s ja 27-vuotias Kempas yhdestoista.
-Olen siinä kunnossa, että 3.46:n loppuaika on mahdollinen. Tavoitteena on yltää kuuden parhaan joukkoon, Kinnunen jutteli keskiviikkona olympiakylässä.
Kempas arvelee olevansa myös alle 3.50:n kunnossa. Olosuhdekerroin voi kuitenkin rukata loppuaikaa, sillä esimerkiksi Osakassa kummankin aika lähenteli helteessä neljää tuntia.
-Täällä olot tuntuvat olevan hiukan viileämmät kuin viime vuonna Japanissa. Meille on hyvä, että kävimme tekemässä viimeistelyn Marugamessa samassa paikassa kuin viime vuonna. Hellekään ei pelota, Kinnunen kertasi.
Molemmat suomalaiset toivovat reitille mahdollisimman korkeita lämpötiloja. Se nostaa suomalaisten mahdollisuuksia kilpakumppaneihin nähden. Kempaksen ja Kinnusen tietojen mukaan useat muiden maiden kävelijät ovat viimeistelleet kuntoaan Kiinassa, jossa on ollut Japania viileämpää.
Tutut testikisat toivat varmuuden
Kävelijät hakevat vertailukohtaa aiempien vuosien vireeseensä tekemällä samanlaisia viimeistelyharjoituksia aina ennen tärkeitä startteja. Kinnunen käveli 4. elokuuta 30 kilometrin kilpailuvauhtisen testin kotimaisemissaan Jalasjärvellä ja oli tyytyväinen sen antiin. Aika oli kolme minuuttia parempi kuin vuosi sitten ennen Osakaa.
-Siitä jäi luottofiilinki. Täällä kilpailussa on turha lähteä kovempaa kuin siinä harjoituksessa. Vasta perjantaiaamun tuntemusten perusteella voi päättää, millaisella taktiikalla kävellään.
Kempas testasi kuntoaan päivää Kinnusta myöhemmin Tuusulassa tekemällä 33 kilometrin vauhdikkaan viimeistelyn. Ainoa haittapuoli oli myrskysää, joka teki harjoituksesta tavallistakin haastavamman, mutta testin tulos oli silti parempi kuin vuosi sitten.
-Nyt on helppo lähteä kilpailuun, pistesijaan tähyävä Kempas tuumi.
Kaikkien aikojen kilpailu
50 kilometrin kisassa fyysisen väsymyskertoimen nousu ei saa johtaa henkiseen tylsyyteen, vaikka reilun kahden kilometrin reitin tahkoaminen onkin puuduttavaa. Urheilijan on oltava koko ajan valppaana sekä omien tuntemustensa että vastustajien seuraamisen osalta.
-Kilpailun ensimmäisellä puolikkaalla voi olla aika kaukanakin kärjestä, mutta sitten pitää uskaltaa. Kilpailu oikeastaan vasta alkaa 35 kilometrin kohdalla.
-Miesten 20 kilometrin kävelyssä oli yllätys, että niin iso massa kävelijöitä lähti matkaan niin kovalla vauhdilla. Näyttää siltä, että monet ovat olympiavuonna huippukunnossa, joten 50 kilometrin kisastakin voi tulla kaikkien aikojen kilpailu, Kempas ja Kinnunen arvioivat kuin yhdestä suusta.
Kaikkien aikojen kilpailu siitä voi tulla myös kummallekin suomalaiselle. Tavoitteissaan nuoret miehet eivät ainakaan ujostele.
Aurinko grillaa kävelijät
Pekingin olympiakisojen järjestäjät halusivat 50 kilometrin kävelyn parin kilometrin mittaisen radan olympiapuistoon aivan kansallisstadionin tuntumaan. Näin tv-kuvissa näkyvät Linnunpesäksi nimetty stadion, hulppea uintiurheilukeskus ja kaupungin pilvenpiirtäjien siluetit.
Kävelijöille maisemat ovat yhdentekeviä, mutta pienestä varjosta he olisivat olleet kiitollisia. Jos kisapäivänä aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta, kilpailussa on "grillauksen" makua. Lämpötila radalla nousee 35-40 asteeseen, ja vie urheilijat sietokyvyn äärirajoille.
Huomattava osa 50 kilometrin kävelyssä mukana olevista kilpaili viime kesänä Osakan MM-kisoissa. Tuolloin kilpailu alkoi 23 asteen lämmössä, joka nousi kilpailun aikana 30 asteeseen. Ilman kosteusprosentti kohosi kisan aikana 56:sta 80:een.
Pekingissä ilman kosteusprosentti on pysynyt kovana, vaikka ilma on välillä viilennyt. Naisten maratonin aikana ilma oli Pekingin elokuun sääksi viileä (+23 astetta), mutta ilman kosteusprosentti oli silti 73.
Kaksi desiä per kierros
Urheilijan ykkösase hellettä vastaan on nestetankkaus ja aineenvaihdunnan toiminnan varmistaminen.
-Jos kisaan menee kuivana, noutaja tulee äkkiä, muistuttaa Suomen urheiluliiton SUL:n kävelyn lajikapteeni Marko Kivimäki.
-Nestetankkaus kestää kisaa edeltävät 3-4 vuorokautta. Tuona aikana ei saa päästä syntymään janon tunnetta, Kivimäki kertoo.
Kisan ajaksi Jarkko Kinnuselle ja Antti Kempakselle on varattu kummallekin kuusi litraa urheilujuomaa, saman verran juomavettä ja huuhteluvettä.
-Jokaisella yhdeksän minuutin kierroksella nautitaan pari desiä urheilujuomaa. Jos urheilujuomaa ei saa joka kierroksella menemään, vaihtoehtona on vesi, sanoo Kinnusen valmentaja Kari Ahonen.
Kestävyysurheilijat eivät enää tee niin sanottua tyhjennysharjoitusta ja energiatankkausta ennen pitkää kestävyyssuoritusta.
-Kinnunen ja Kempas tekevät tankkauksesta puolittaisen version. Perjantaina kumpikin käveli hyvää vauhtia 25 kilometriä, josta viimeinen vitonen vedettiin 23 minuuttiin. Sen jälkeen ei heti alettu täyttää kehon energiavarastoja, vaan niitä on tankattu normaalisyömiselle, Ahonen kertoo.
-Keskiviikko on se päivä ennen perjantain kilpailua, jolloin syödään eniten. Silloinkaan ei pyritä ahtamaan ruokaa.
Henkisesti rankka rata
Oman haasteensa kilpailijoille luo myös Pekingin kävelyradan laattapinta, jonka päällä on kumimatto.
-Pinta on kuivalla hyvä, mutta on vaikea sanoa, liukastuuko se tai alkaako se kulua, jos sataa vettä, Kivimäki sanoo.
-Henkisesti rata on rankka. Se on viivasuora ja aukealla. Aina kun käännät suoran päässä, on toinen pitkä suora edessä, Kivimäki sanoo.
STT-KAIJA YLINIEMI
