Vaikean pää­tök­sen edessä

Sari Jaakolan mielestä nuorten urheilijoiden on päätettävä liian aikaisessa vaiheessa, tahtovatko he päästä huipulle vai tyytyä harrastamaan lajia. Koska urheiluseurat keskittyvät vain huipulle pyrkiviin, on lajia kuin lajia vaikea jatkaa vain harrastuspohjalta.

Sari Jaakola on harmissaan, kun nuoret urheilijanalut joutuvat jo varhaisessa vaiheessa päättämään tulevaisuuden suunnitelmistaan.
Sari Jaakola on harmissaan, kun nuoret urheilijanalut joutuvat jo varhaisessa vaiheessa päättämään tulevaisuuden suunnitelmistaan.
Kuva: Lämsä Marika

Hampaankolossa nuoret kertovat mielipiteensä ajankohtaisesta aiheesta.

Sari Jaakolan mielestä nuorten urheilijoiden on päätettävä liian aikaisessa vaiheessa, tahtovatko he päästä huipulle vai tyytyä harrastamaan lajia. Koska urheiluseurat keskittyvät vain huipulle pyrkiviin, on lajia kuin lajia vaikea jatkaa vain harrastuspohjalta.

"Valinta pitää tehdä aikaisin, jos tahtoo huipulle, mutta monille valinta on vaikea. Joskus innostus lajiin voi hiipua ajan myötä, mutta myös liika treenaaminen nuorena voi aiheuttaa kyllästymisen ja innostuksen laskemisen", selvittää Kiimingistä kotoisin oleva Sari.

Sarin mielestä kuuluisi antaa mahdollisuus myös niille nuorille, jotka tahtovat harrastaa, ei kilpailla tosissaan.

"Voisi koota vaikka harrasteporukan, joka kokoontuu harjoittelemaan säännöllisesti. Jos on kyseessä joukkuelaji, voisi pelata silloin tällöin myös muutaman harjoituspelin muita harrastajaporukoita vastaan", Sari ehdottaa.

Valinnan joutuu tekemään jokainen urheilijanuorukainen. Päätöksen ajankohta riippuu myös lajista ja siitä, onko kyseessä yksilö- vai joukkuelaji. Valinnan tulisi kuitenkin olla henkilökohtainen, eikä siihen saisi vaikuttaa valmentajat eivätkä kaverit.

"Myös valmentajan tulisi hyväksyä nuoren päätös ja kunnioittaa sitä, sillä valmentajalla on paljon vaikutusvaltaa", Sari huomauttaa.

Sari valmentaa nuoria pesäpallotyttöjä ja voi antaa neuvoja nuoremmille, koska on valintansa jo tehnyt.

"Kun piti tehdä omakohtainen valinta jatkanko pesistä, tuntui aluksi surkealta. Halusin jatkaa, mutta en huipulla. Ensin päätös tuntui vaikealta, mutta sitten kun ajattelin asiaa ja punnitsin eri vaihtoehtoja, päätös oli helppo tehdä. Ja valmentaminen on enemmän se mun juttu", Sari pohtii.

Sari vaikuttaa myös koulunsa oppilaskunnassa.

"Kuulun koulumme oppilaskunnan hallitukseen ja värkkäilemme siellä kaikennäköistä. Nyt saimme hankittua koululle uudet sohvat ja järjestelimme kirjamyyntihanketta", Sari kertoo.

Marika Lämsä

Ilmoita asiavirheestä