Maakunnan menestymisen kannalta ykkösasia on osaaminen ja heti toisena tulee työpaikkasopiminen, sanoo Suomen Yrittäjien tuore toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
”Jos työpaikkasopimisen kautta pystytään tarjoamaan maakuntien yrityksille enemmän mahdollisuuksia kilpailla, se ilman muuta hyödyttää maakuntia ja helpottaa koko Suomen pitämistä asuttuna”, Pentikäinen toteaa.
Hän huomauttaa, että asumisen hinta on pääkaupunkiseudulla aivan toista kuin Muhoksella tai Siikalatvalla. Siksi yritystä voi olla kannattavampaa pyörittää maakunnassa kuin metropolissa.
”Moni saattaisi olla valmis tekemään töitä vähän toisilla ehdoilla kotiseudulla sen sijaan, että muuttaisi perheineen pääkaupunkiseudulle. Samat ehdot kaikille -periaate läpi maan suosii suuria kaupunkeja”, Pentikäinen sanoo.
Työmarkkinakartellin purkamista hän pitää välttämättömänä.
”Haluamme siirtää neuvottelut työehdoista työpaikoille. Murros tulee tapahtumaan ennemmin tai myöhemmin, ja toivomme että se ei tapahdu kriisin kautta vaan hallitusti.”
Sukujuuret Pohjois-Pohjanmaalla
Mikael Pentikäisellä on sukujuuret Pohjois-Pohjanmaalla. Hänen isänsä on syntynyt Rantsilassa ja asunut Haapajärvellä. Vaimo on kotoisin Pudasjärveltä.
”Pohjois-Pohjanmaalle minulla on aina ollut vahvat kontaktit.”
Hän näkee alueen vahvana ja monipuolisena yrittäjyysmaakuntana.
”Oulun seudulla korostuu teknologiaosaaminen, maaseudulla on vahvaa biotalousosaamista. Koillismaalla turismilla on merkittävä rooli ja muun muassa Raahen seudulta löytyy perinteistä raskasta teollisuutta.”
Maakunnan yrittäjyyskulttuurista Pentikäinen nostaa esimerkin lähipiiristään. Lumijoella asuva kymmenvuotias siskonpoika ryhtyi hiljattain vuokraamaan SUP-lautaa.
”Minullahan ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ottaa kuukaudeksi lauta vuokralle”, Pentikäinen toteaa.
”Myös nuori ikärakenne on ilman muuta Pohjois-Pohjanmaan vahvuus.”
Valmiina maakuntauudistukseen
Maakunta- ja soteuudistus tulee Pentikäisen mukaan korostamaan Suomen Yrittäjien maakunnallisen toiminnan roolia, kun elinkeinotoimintaa siirtyy keskuksista maakuntiin.
”Meidän pitää olla valmiina, kun uudistus tulee”, hän sanoo.
”Olemme ainut elinkeinojärjestö, joka on alueellisesti läsnä joka paikassa. Meidän on luotava vuoropuhelu kuntien ja maakuntien päättäjien kanssa, jotta voimme kehittää maata eteenpäin ja saada lisää työpaikkoja.”
Yrittäjyydellä on perinteisesti vahva paikallinen identiteetti, mutta digitalisaation myötä yhä useampi maakuntienkin yrittäjä tavoittelee suoraan globaaleja markkinoita.
”Meidän täytyy miettiä, miten järjestörakenteemme tulee palvelemaan myös heitä, joille alueellinen yhteisöllisyys ei ole niin tärkeää.”