Hevilogoilla tilkattuihin mustiin takkeihin sonnustautuneet Karjasillan lukion ensimmäisen luokan oppilaat Tomi Puurunen, 16, ja Juho Salmela, 16, kävelevät koulun aulassa ja törmäävät Oulun Suomalaisen yhteiskoulun lukion ensimmäisellä luokalla opiskelevaan Arttu Väliahoon, 16.
Sänkitukkainen hongankolistaja on sonnustautunut repaleiseen farkkuliiviin, jonka selkään on ommeltu Metallican varhaisen Kill ´Em All -levyä mainostava iso kangasmerkki.
Vaikka kuva, jossa valtaisan lekan näköinen musta hahmo leijuu suttuisen verilammikon päällä, on kömpelö verrattuna esimerkiksi Iron Maidenin levykansien hirviögalleriaan, viestii se käyttäjästään ainakin sen, että tämä on kova Metallica-fani.
Oululaisessa The Henchmen -yhtyeessä musisoiva Väliaho on metallimusiikin mallinukke. Metallica-lipun ohella hän on ommellut farkkutakkinsa vasempaan rintamukseen muiden muassa amerikkalaisen heviyhtyeiden Panteran ja Megadethin olkamerkit.
"Ei näistä vaatteista ole koulussa koskaan tullut mitään sanottavaa tai muuallakaan", Väliaho heittää.
Merkkien päällä koreilee englantilaiselle Motörheadille omistettu rintanappi ja liivien alla amerikkalaisen Testament -yhtyeen mainospaita.
Musiikin, pelien ja elokuvien kuvastot ovat vuosien aikana muuttuneet yhä monisyisimmiksi ja myös väkivaltaisemmiksi.
Oppilaat, oppilaiden vanhemmat ja opettajatkin joutuvat monesti pohtimaan, millainen on kouluun sopiva vaateparsi.
"Kuva ja miten sen tulkitsee, on aina katsojan silmissä", Puurunen uskoo.
Väliahon Slayer -kaulakoru kuitenkin kalpenee Salmelan killuttimien rinnalla.
"Kyllä minä yhdeksännen luokan päättäjäisissäkin olin näissä samoissa vaatteissa ja uskon, että koulun käynti loppuisi varmaan siihen paikkaan, jos en saisi liittää vaatetukseeni ketjuja tai niittejä", Salmela tunnustaa.
Salmela on sonnustautunut norjalaisen blackmetal-yhtye Carpathian Forest -yhtyettä mainostavaan armeijatyyliseen takkiin ja hänen kaulaansa kiertää terävillä niiteillä varustettuun kaulapanta.
Kaulassa roikkuvan Dimmu Borgir-korussa välkkyy viisisakarainen tähti ja koululaukku on ommeltu umpeen marginaalisten hevimetalliyhtyeiden kangasmerkeillä.
"Pukeutuminen on osa ilmaisun ja mielipiteen vapautta. Mielestäni kaikkien tulee saada pukeutua koulussakin, miten he haluavat", Salmela läväyttää.
Koulupukupakkoa tai ohjeita sen suhteen, millaisia vaatteita koululaisten tai nuorten opiskelijoiden tulisi koulussa päällään pitää, ei Suomessa ole.
Pistoolilla paidasta katsojaa osoittava Clint Eastwoodin Likaisen Harryn hahmo tai kuubalainen edesmennyt lääkäri ja vallankumoustaistelija Che Quevara eivät järkytä ihmisiä sen enempää, kuin puolivuotiaalle pikkulapselle suunnitellut Iron Maiden -potkuhousut.
"Paidassa olevaa pyssymiestä en pidä pahana, koska esimerkiksi Likaisen Harryn tapauksessa kuvan takana on selkeä elokuvaan liittyvä viesti", Oulun Suomalaisen yhteiskoulun abiturientti Emma Säynäjäkangas, 18, heittää.
Maissa, jossa pukeutumisen koodit ovat tiukempia kuin Suomessa, vaatteita on sensuroitu. Yhdysvalloissa on ollut tapauksia, joissa oppilas on erotettu koulusta, kun hänen paidassaan on ollut painettuina poliittisia iskulauseita.
"Mitä iloa elämästä enää ihmiselle on, jos hän ei saa koulussa pukeutua sillä tapaa, kuin haluaa", Säynäjäkangas pohtii.
Arto Kiuru