Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa maanteiden talvinopeusrajoituksiin.
Nopeusrajoituksia alennetaan Suomessa talviajaksi, jotta riski onnettomuuksiin vähenisi pimeällä ja liukkailla ajokeleillä. Maanteillä ylin sallittu nopeus talvisin lasketaan yleensä 80 kilometriin tunnissa.
Tarvitaanko säätelyä vai voisimmeko luottaa kuljettajan omaan harkintaan, että itse kukin osaa ajaa keliolosuhteiden mukaan? Esimerkiksi Ruotsissa erillisiä talvinopeusrajoituksia ei ole.
Raadin ratkaisu äänin 3-2: ei pidä luopua talvinopeusrajoituksista.
Talvinopeusrajoitusten alueilla hyvissä olosuhteissa ajetaan enemmän ylinopeutta kuin kesällä, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen väittää.
– Tiettyihin keliolosuhteisiin tarpeettoman alhaiset rajoitukset johtavat sääntökunnioituksen rapautumiseen, Nieminen sanoo.
Hänen mielestään on kansantaloudellisesti tehotonta hyödyntää vajaalla nopeudella tieverkkoa, joka kattaa yli 90 prosenttia henkilöliikenteestä.
– Nopeusrajoituksiin voitaisiin Saksan tapaan säätää alempi rajoitus vaikeita olosuhteita varten. Lisäksi jokakeväiseen ja -syksyiseen nopeusrajoitusmerkkien vaihtamiseen käytettävät rahat saataisiin teiden kunnossapitoon.
Myös Linja-autoliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Pasi Hovi luopuisi talvinopeusrajoituksista. Hänen mielestään muuttuvien nopeusrajoitusten tieverkkoa tulisi laajentaa, jotta nopeusrajoitukset olisivat säädettävissä kelitilanteen mukaan.
Hovi muistuttaa, että uusi tieliikennelaki astuu voimaan 2020, jolloin talvirengassäädöksissä siirrytään kalenteriperusteisesta talvirengaspakosta keliperusteiseen käyttöön.
– Tätä voisi harkita talvinopeusrajoituksissakin. Nykyiset talvinopeusrajoitukset pidentävät pitkän matkan linja-autoliikenteen matka-aikoja. Teiden talvihoito olisi myös saatava kohtaamaan muuttuvat keliolosuhteet. Talvihoidon taso ei saisi vaihdella ja laadun olisi oltava tasaista koko tieosuudella, Hovi sanoo.
Raskaan liikenteen ammattilaisten ja yrittäjien ammattialajärjestö Rahtarit ry:n puheenjohtaja Timo Kima säilyttäisi talvinopeusrajoitukset. Pimeys ja vaihtelevat keliolosuhteet ovat hänestä riittävä peruste talvinopeusrajoituksille. Vaihtuvia nopeusrajoitusmerkkejä tulisi kuitenkin lisätä teiden perusparannuksen yhteydessä.
– Jo nyt etelän tieosuuksilla, missä on vaihtuvia merkkejä olosuhteiden mukaan sallitaan talvisaikaankin kesänopeuksia ja se on hyvä systeemi.
Kiman mielestä talvinopeusrajoitukset tasaavat raskaan liikenteen ja muiden nopeuksia ja siten vähentävät ohitustarvetta.
– Mutta ehkä voisi kokeilla kesärajoituksia Lapissa tietyillä tieosuuksilla, joissa liikennemäärät ovat vähäisiä ja etäisyydet pitkiä.
Kansanedustaja, liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Eeva-Maria Maijala (kesk.) poistaisi talvinopeusrajoitukset monilta tieosuuksilta.
Maijala on kotoisin Savukoskelta. Hän ajaa vuosittain noin 40 000 kilometriä Lapin pitkillä etäisyyksillä ja kertoo nauttivansa kesäkelistä ja kesänopeuksista. Maijala kuitenkin kannattaa talvinopeusrajoituksia.
– Turvallisuus on tärkeintä. Suomen keliolosuhteet vaihtelevat vuodenaikojen mukaan todella paljon. Talvikelillä on meitä liikkujia moneen lähtöön, joten on parempi, että kaikkien nopeutta rajoitetaan.
Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n johtava liikenneturvallisuustutkija Harri Peltolan mukaan liikenneturvallisuus ja ympäristö hyötyvät talvi- ja pimeänajan rajoituksista.
– Tutkimusten mukaan niillä säästetään joka talvi 36 henkilövahinko-onnettomuutta ja kahdeksan kuolemaa. Rajoitusten nosto lisäisi polttoaineen kulutusta, päästöjä ja nastarenkaiden vuoksi tien kulumista. Tutkimusten mukaan kuljettajat eivät ilman rajoituksia alenna nopeuksia niin paljon kuin huono keli edellyttäisi. Ruotsissa ei alenneta rajoituksia talveksi, siellä alhaiset rajoitukset ovat voimassa myös kesällä. Se on tärkeä syy Ruotsin hyvään turvallisuuteen, Peltola sanoo.
Mitä mieltä olet talvinopeusrajoituksista? Onko niistä hyötyä vai voitaisiinko niistä luopua? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.
