Jos koronavirukseen sairastunut saa vakavia oireita ja tarvitsee sairaalahoitoa, täytyy hänen kertoa tartunnastaan ja mahdollisesta karanteenistaan hätäkeskukseen.
Vain siten hätäkeskuksen hälyttämät ensihoitajat pystyvät suojaamaan itsensä virustartunnalta saapuessaan hakemaan potilasta sairaalaan.
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ensihoitomestari Sanna Pekanoja kertoo, että ensihoitajat yleensä soittavat jo matkalta potilaalle ja kyselevät tältä tarkempia tietoja. Puheluun pitää vastata, vaikka siinä lukee "tuntematon numero".
– Kaikki hätäkeskukselle kerrotut tiedot eivät välity meille, joten saatamme kysyä samoja kysymyksiä. Haluamme saada lisää tietoa potilaan tilanteesta, jotta osaamme varautua hoitoon, hän kuvailee.
Suojautumisessa noudatetaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin antamaa ohjeistusta.
Jokilaaksojen pelastuslaitoksen vs. ensihoitopäällikkö Mika Hämeenkorpi kertoo, että ensihoitajat pukevat ylleen kertakäyttöiset suojavälineet. He laittavat päähänsä myssyn ja silmilleen suojalasit.
Kasvoille asetetaan hengityssuojain, vaatteiden päälle suojatakki ja käsiin suojahanskat. Ennen niiden laittamista ja niiden poisottamisen jälkeen kädet desinfioidaan.
– Suojaustaso on niin korkea kuin mahdollista. Potilaiden ei tarvitse pelätä sitä, että ambulanssista tai ensihoitajalta voi saada koronatartunnan, Hämeenkorpi kuvailee.
Kun potilas on viety sairaalaan, paarit puhdistetaan ja ambulanssi putsataan sairaalakäyttöön tarkoitetuilla desinfioivilla puhdistusaineilla.
Lopuksi ensihoitajat riisuvat suojavaatteensa ja heittävät ne roskiin. Tämän jälkeen lähdetään hakemaan uutta potilasta uusiin puhtaisiin suojavaatteisiin pukeutuneina, mikäli tämänkin potilaan epäillään sairastuneen tai altistuneen koronavirukselle.
Kyytiin otettua koronapotilasta hoidetaan matkan aikana hänen oireidensa mukaisesti. Jos potilaalla on hengitysvaikeuksia, hänelle voidaan antaa lisähappea esimerkiksi happimaskin tai happiviiksien avulla. Vakavampia tilanteita varten on hengityskone.
– Jos potilas on niin kriittisessä tilassa, että hän tarvitsee koneellista tukea hengitykseen, voidaan hänet kytkeä hengityskoneeseen jo matkalla.
Ensihoitajat käyttävät nyt hengityssuojaimia muillakin kuin koronatehtävillä, huomauttaa Sanna Pekanoja.
– Liikkeellä on monta muutakin tautia. Ei pidä yllättyä, vaikka ensihoitajia näkee useammin maskit kasvoilla.
Ensihoitomestarin mukaan ensihoitajat saattavat laittaa hengityssuojaimen myös kuumeisen ja hengitystieoireisen potilaan omille kasvoille.
– Haluamme pysyä terveinä ja pitää potilaat terveinä. Maski ei siis sinällään vielä tarkoita sitä, että kyseessä olisi koronan kantaja tai sille altistunut vaan kyseessä on lisävarotoimi.