Oulun tuloveroprosentti on ensi vuonna 20,50. Tänä vuonna veroprosentti on ollut tasan 20.
Asiasta päätti maanantai-iltana kaupunginvaltuusto äänin 37–30. Ratkaisevassa äänestyksessä olivat vastakkain kaupunginhallituksen esitys puolen prosenttiyksikön korotuksesta ja vastaesitys, jossa veroprosentti olisi nostettu kaupunginjohtaja Päivi Laajalan alkuperäisen esityksen mukaisesti 21:een.
Äänestyksestä odotettiin tiukkaa, sillä kaupunginhallitus oli päätynyt esitykseensä äänin 7–6.
Jakolinjat valtuustossa pysyivät hallituksessa nähdyssä: 20,5 prosenttia tuli päätökseksi keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten äänillä. Vasemmistoliitto, SDP ja vihreät olisivat nostaneet veroprosentin 21:een.
Rintamista lipesivät ainoastaan SDP:n Sari Halonen ja perussuomalaisten Annemari Enojärvi, jotka äänestivät vastoin ryhmiensä enemmistöä. Pienryhmistä kristillisdemokraatit ja ASYL kannattivat 20,5 prosenttia, siniset 21 prosenttia.
Katso äänestystulos nimi nimeltä tämän jutun lopusta.
Tilanne tasoittuu
Veronkorotus on nostamassa Oulun Tampereen ohi kuuden suurimman kaupungin kireimmäksi verottajaksi.
Samalla tilanne Oulun seudulla tasoittuu, kun Oulu nostaa veroprosenttinsa tasoihin Kempeleen kanssa, joka päätti maanantaina pitää omansa ennallaan. Myös Hailuotoon esitettiin 20,50 prosenttia.
Liminka päätti maanantaina jatkaa veroprosentilla 21,50 ja Ii korottaa omaansa 0,25 prosenttiyksikköä samoihin lukemiin.
Tyrnävä säilyy seudun kovimpana tuloverottajana maanantaisella päätöksellä, joka pitää veroprosentin 22:ssa.
Lumijoki on jatkamassa 21 prosentilla.
Etäsähläys viivytti
Maanantai-iltana kolmatta kertaa etätekniikalla järjestetyn Oulun kaupunginvaltuuston kokousta riivasivat alusta lähtien tekniset ongelmat. Varsinaiseen asiaan päästiin vasta parikymmentä minuuttia kokouksen ilmoitetun alun jälkeen.
– Ihan rauhallisia liikkeitä, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen (kok.) ohjeisti valtuutettuja, kun alkusählinkiä selviteltiin.
Valtuutettu Teija Ruokamo (kok.) kommentoi kokouksen kulkua Twitterissä, kun istunnossa oltiin päästy vauhtiin.
– Meillä on eeppinen etävaltuusto. Kahdesti on valtuutettujen henkilökohtaiset puhelut tulleet kokoukseen läpi ja livenä YouTube-lähetykseen. Nyt YouTubessa näkyy meidän chatti-keskustelut. Välillä näkyy jonkun tietokoneen kalenteri, hän kirjoitti.
Ylimääräisiä ääniä
Kokouksen avannut kyselytunti venyi osin teknisten ongelmien vuoksi puolitoistatuntiseksi. Yleisölle avoimessa suorassa lähetyksessä puheenvuorot katkeilivat ja ainakin hetkellisesti valtuutetutkaan eivät kuulleet puhujaa.
Toisaalta linjoille tuli Ruokamonkin mainitsemia ylimääräisiä ääniä.
Kun sosiaalijohtaja Arja Heikkinen vastasi koulukiusaamista koskevaan kysymykseen, lähetykseen ilmaantui hänen rinnalleen jonkun kanssa keskustelleen kokoomuksen Mari-Leena Talvitien ääni, jota ei heti saatu katkaistua.
– Panetko, Husso, viestiä Talvitielle, puheenjohtaja Hänninen ehti jo pyytää valtuutettu Jarmo J. Hussolta (kok.), ennen kuin ylimääräinen ääni vaikeni.
Arja Heikkisen jatkettua vastaustaan kuuluviin tuli keskustavaltuutettu Kyösti Oikarinen. Hänen mikkinsä hiljeni, kun Hänninen komensi.
Äänestyssekoilu hämmensi
Kun kokousta oli käyty jo liki viisi tuntia, valtuuston piti käydä pitkällisen yliopistokeskustelun jälkeen äänestämään. Kysymyksenä oli se, pitääkö valtuustolle esittää huhtikuussa laaja selvitys Raksilaan hahmotellusta keskustakampushankkeesta.
Ehti jo vaikuttaa siltä, että valtuusto päättää äänin 33–30 neljän äänestäessä tyhjää, että selvitystä ei vaadita.
Ennen kuin tästä ehti tulla virallinen päätös, kävi ilmi, että kokouksen kuluessa kahden eri valtuutetun varahenkilönä toiminut Pekka Simonen (kok.) oli äänestettäessä kirjautuneena järjestelmään kahteen kertaan.
Hetkellisen hämmennyksen jälkeen äänestys yritettiin ottaa uusiksi, mutta Simonen pystyi listoilla sitkeästi kahtena. Vielä kolmannenkin äänestysyrityksen epäonnistuttua Juha Hänninen totesi, että jos järjestelmä ei toimi, äänestetään nimenhuudolla.
Ennen kuin siihen päästiin syntyi vielä epäselvyyttä siitäkin, mikä äänestyksen kohteena ollut valtuutettu Mikko Viitasen (vas.) lopullinen muutosesitys oli.
Kun esitys oli luettu uudelleen ääneen, Hänninen luetteli nimiä aakkosjärjestyksessä ja valtuutetut esittivät kantansa vuorotellen.
Parikymmenminuuttisen rupeaman jälkeen lopputulos oli se, että yhden äänestäessä tyhjää selvitys vaaditaan sittenkin äänin 30–36.
Provosointia ja provosoitumista
Veroprosentista päästiin äänestämään puoliltaöin. Sitä ennen oltiin käyty kipakka keskustelu.
Sen loppuvaiheessa kokous vaikutti lipeävän käsistä, kun provosointi johti provosoitumiseen ja puhe yltyi kirosanojen värittämäksi huudoksi. Etäkärhämäksi yltynyt kaplakka ei liittynyt veroprosenttiin, mutta siitäkin valtuutetut sanailivat terävästi.
Ideologiat ottivat yhteen, kun virtuaalisen kokoussalin eri laidoilta esitettiin arvioita vastapuolen tarkoitusperistä. Kärjekkäimmin napit vastakkain olivat vasemmistoliiton ja kokoomuksen valtuutetut.
Oikealta laidalta esitettiin, että vasemmalla puolella veronkorotukset olisivat jatkuva tavoite. Tämä näkemys tyrmättiin vasemmalta. Esimerkiksi SDP:n Pirjo Sirviö jylisi omassa puheenvuorossaan, että väite ei pidä paikkaansa ja että veroja on korotettu viimeksi vuoden 2013 kuntaliitoksen yhteydessä.
Myös siitä oli vähintään kahtalaista mielipidettä, kuinka riitaisaan tilanteeseen oli tultu ja kuka oli rikkonut yhteisen tekemisen eli kuuluisan konsensuksen.
Korkeamman veronkorotuksen kannalla olleet kyselivät Mikko Raudaskosken aloittamana, kuinka kasattaisiin se reilut 16 miljoonaa euroa, joka jää kassasta pienemmällä korotuksella puuttumaan. Useampaan otteeseen kuultiin myös valittelua, että täsmällistä vastausta tähän ei pyynnöistä huolimatta saatu.
Yleisemmällä tasolla ratkaisuksi esitettiin muun muassa rakenteellisia uudistuksia. Myös maltillinen velkamäärän kasvattaminen sai varovaista hyväksyntää, jos vaihtoehtona oli kireä verotus, jonka katsottiin olevan haitaksi kaupungin vetovoimalle ja yleiselle toimeliaisuudelle.
Pitkän illan päätteeksi
Ennen veroprosenttiäänestystä viimeisen puheenvuoron piti Marja-Leena Kemppainen (kd.). Hänen piti puhua jo aikaisemmin, mutta syystä tai toisesta yhteyttä ei ollut muodostunut. Kemppainen valitteli, että oli pitänyt itsekseen hyvän puheen, jota kukaan ei ollut kuullut.
Lopulta hän sai sanottavansa sanottua.
– Hyvää yötä kaikille tämän jälkeen, Kemppainen päätti puheenvuoronsa.
Tähän puheenjohtaja Hänninen riensi muistuttamaan, että Kemppaisen toivotus oli ollut ennenaikainen.
– Me ei ihan vielä mennä nukkumaan. Tässä on vielä päätöksen tekeminen merkittävästä asiasta, Hänninen sanoi.
Äänestykset veroprosentista käytiin valtuustojärjestelmällä, joka oltiin käynnistetty aikaisemman fiaskon jälkeen uudelleen ja saatu toimimaan.
Loput asiakohdat valtuusto juoksi vauhdilla läpi, ja kokous päättyi viimein reippaan vartin yli kaksitoista.
Koronatilanteen sanelemana aloitettua etätekniikan hyödyntämistä nähdään kaupunginvaltuuston kokouksissa luultavasti jatkossakin. Oulun konsernipalvelujen johtaja Ari Heikkinen totesi alkuillasta käydyn kyselytunnin vastauksessaan, että sitä jatketaan todennäköisesti ainakin vuoden kahden jäljellä olevan kokouksen ajan.
Näin äänestettiin Oulun vuoden 2021 kunnalliveroprosentista
Päätökseksi tulleen 20,5 prosentin puolesta äänestivät:
Keskusta
Mikko Kälkäjä
Mirja Vehkaperä
Anne-Maria Takkula
Antti Huttu-Hiltunen
Pekka Aittakumpu
Jukka Kolmonen
Elina Lappalainen
Sirpa Tikkala
Juha Huikari
Eeva-Maria Parkkinen
Risto Päkkilä
Jorma Leskelä
Matias Ojalehto
Lauri Nikula
Kyösti Oikarinen
Anna-Kaisa Lepistö
Jouko korkiakoski
Kokoomus
Juha Hänninen
Janne Heikkinen
Hanna Haipus
Mikko Merihaara
Lyly Rajala
Sami Pikkuaho
Tomi Kaismo
Johanna Koskelainen
Teija Ruokamo
Jari Laru
Jarmo Husso
Niilo Heinonen
Pekka Simonen
Perussuomalaiset
Ville Vähämäki
Juha Vuorio
Veijo Väänänen
Jenna Simula
SDP
Sari Halonen
Kristillisdemokraatit
Marja-Leena Kemppainen
ASYL
Junes Lokka
Hävinneen esityksen eli 21 prosentin puolesta äänestivät:
Vasemmistoliitto
Mauno Murtoniemi
Mikko Raudaskoski
Hilkka Haaga
Rauno Hekkala
Anne Huotari
Hanna Sarkkinen
Mikko Viitanen
Kaarina kailo
Martti Korhonen
Paavo Heinonen
Kalervo Ukkola
SDP
Kaarina Torro
Yrjö Harju
Tuija Pohjola
Tytti Tuppurainen
Seppo Ahde
Pirjo Sirviö
Jukka Lappalainen
Vihreät
Jenni Pitko
Satu Haapanen
Susa Vikeväkorva
Pia Alatorvinen
Paula Himanen
Heikki Kontturi
Janne Hakkarainen
Henna Määttä
Esa Aalto
Latekoe Lawson Hellu
Perussuomalaiset
Annemari Enojärvi
Siniset
Anne Snellman