THL selvitti vasta-aineiden esiintymistä HUSin alueella muista syistä laboratoriotutkimuksissa käyneiden henkilöiden verinäytteistä. Selvitys antaa ensimmäisen alustavan arvion siitä, kuinka moni on sairastanut taudin lieväoireisena tai oireettomana.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella tehdyn vasta-ainetutkimuksen perusteella koronavirustartunnan saaneita voi olla monikymmenkertainen määrä varmistettuihin tapauksiin verrattuna. Vasta-ainetutkimuksilla voidaan kerätä tietoa koronavirustartunnan saaneiden osuudesta väestössä.
THL selvitti vasta-aineiden esiintymistä HUSin alueella muista syistä laboratoriotutkimuksissa käyneiden henkilöiden verinäytteistä. Tutkimuksessa otoksena oli 442 näytettä, jotka oli kerätty HUSLABin kliinisen kemian laboratoriosta 23. maaliskuuta ja 12. huhtikuuta välillä. Näytteet oli otettu 15–90-vuotiailta naisilta ja miehiltä.
– Selvitys on ensimmäinen alustava arvio siitä, kuinka laajalle koronavirusepidemia on levinnyt HUS-alueella, ja kuinka suuri osuus on mahdollisesti sairastanut taudin lieväoireisena tai oireettomana, THL:n erikoistutkija Merit Melin sanoo.
Laboratoriotutkimusten ylijäämänäytteet tutkittiin ilman henkilötunnisteita ja vasta-aineiden esiintymistä selvitettiin niistä kahdella eri testillä.
Näytteitä seulottiin kaupallisella pikatestillä, jonka suorituskyky oli testattu THL:ssa ennen tutkimusta. Kaikki kaupallisessa pikatestissä positiivisen tuloksen antaneet näytteet varmennettiin vielä THL:n omalla testillä. Varmistustesti mittaa vasta-aineiden kykyä neutraloida virusta ja antaa hyvin luotettavan tuloksen.
Vasta-aineita enemmän myöhemmin otetuissa näytteissä
Viikolla 13 otetuista 145 tutkitusta näytteestä yhdessä (0,7 prosenttia) havaittiin vasta-aineita. Viikolla 14 tutkituista 150 näytteestä ei löytynyt vasta-aineita. Viikon 15 otoskessa 147 tutkitusta näytteestä viidessä (3,4 prosenttia) havaittiin vasta-aineita koronavirusta vastaan.
Vasta-aineiden muodostuminen kestää keskimäärin kaksi viikkoa, joten tulokset heijastavat tartuntojen esiintymistä kaksi viikkoa ennen näytteiden ottamista. THL korostaa, että tutkittujen näytteiden ja löydösten pienestä määrästä johtuen tuloksia on tulkittava vielä varoen.
– Selvityksessä käytetty aineisto ei edusta väestöä yhtä hyvin kuin väestöstä tehtävä satunnaisotos, joten tulos on tässä vaiheessa hyvin alustava. Se on kuitenkin samansuuntainen kuin aiemmin Tanskassa verenluovuttajilla tehdyn vasta-ainetutkimuksen tulos, Merit Melin sanoo.
THL aloitti viime viikolla satunnaisotantaan perustuvan väestötutkimuksen, jossa pyritään selvittämään vasta-aineiden esiintymistä eri ikäryhmissä ja eri alueilla Suomessa.
