Suomessa dopingin käyttöä ei ole kriminalisoitu, huumausaineiden käyttöä lukuun ottamatta. Suomen rikoslaissa on kuitenkin kielletty laiton dopingaineiden valmistus, maahantuonti ja levittäminen sekä hallussapito levittämistarkoituksessa.
Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen kertoo, että erilaiset dopingrikokset ovat arkipäivää. Kyse voi olla salakuljetuksesta tai esimerkiksi aineiden levittämisestä Suomen sisällä.
– Koko ajan tutkitaan isojakin juttuja, törkeitä dopingrikoksia.
Kaikkiaan tapauksia on Tullin tutkittavana muutamia kymmeniä vuodessa.
Suuren kokoluokan salakuljetuksissa saattaa olla kyse rahallisesti satojen tuhansien eurojen arvoisista lasteista.
Koska yksittäiset erät voivat olla hyvin suuria, valistunut arvio on se, että myös asiakaskuntaa – eli dopingin käyttäjiä – täytyy löytyä laajasti.
– Suuri asiakaskunta täytyy olla, koska määrät ovat niin suuria. Myyjien täytyy olla myös aika hyvin verkostoituneita.
Oulun poliisilaitoksen rikoskomisario Tuomas Tuuponen kertoo, että poliisille dopingrikoksia tulee tutkittavaksi kohtuullisen vähän. Usein ne tulevat ilmi jonkin muun rikostutkinnan yhteydessä.
Viime vuosina dopingrikoksia on Oulun poliisilaitoksella ollut tutkittavana kymmenkunta vuodessa.
Tapauksia kuitenkin on, ja toisinaan niistä tulee myös tuomioita. Esimerkiksi viime viikolla Kainuun käräjäoikeudessa mies tuomittiin dopingrikoksesta. Hänellä oli hallussaan niin suuri määrä dopingaineita, että se viittasi käräjäoikeuden mukaan levittämistarkoitukseen.
Valvontajohtaja Sinkkosen mukaan dopingin levittäjien asiakaskunnan määrä noudattaa varsin tarkasti asukasmääriä: siellä missä on paljon asukkaita, on myös enemmän asiakkaita ja käyttäjiä.
Sinkkonen kertoo, että anaboliset steroidit ovat yleisimpiä tullin haaviin jääneitä aineita. Sen jälkeen tulevat erilaiset testosteronivalmisteet.
Eri aineilla on omat tyypilliset väylänsä. Kasvuhormonia tulee yleensä korkean laboratoriokulttuurin maista eli Länsi-Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Anaboliset steroidit tulevat puolestaan usein Itämeren maista, Välimeren maista sekä Thaimaasta.
Nettikaupat ovat yksi lähde, joista käyttäjäkunta tilaa aineita.
– Nettikaupoista tilataan yhä ja näitä tapauksia jää myös kiinni. Aineita voidaan tilata omaan käyttöön ja myös levitykseen, Sinkkonen kertoo.
Sellaisenkin tapauksen Sinkkonen muistaa, että Suomeen oli salakuljetettu suuri määrä kiellettyjä aineita. Tämän jälkeen niitä oli myyty Suomessa vähittäin nettikaupan kautta.
Dopingrikokset lisättiin rikoslakiin vuonna 2002. Rikoslain mukaan dopingaineena pidetään synteettisiä anabolisia steroideja ja niiden johdannaisia, testosteronia ja sen johdannaisia, kasvuhormonia ja kemiallisia aineita, jotka lisäävät testosteronin, sen johdannaisten tai kasvuhormonin tuotantoa ihmiskehossa.
Kaikki urheilussa kielletyt dopingaineet eivät suinkaan ole rikoslain tarkoittamia dopingaineita.
Dopingrikoksesta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Törkeästä dopingrikoksesta tuomitaan vankeusrangaistus, joka voi olla enintään neljän vuoden mittainen.
Jutussa on käytetty lähteenä haastattelujen lisäksi Suomen urheilun eettisen keskuksen verkkosivuja.