Huomiotalouden maailmassa tunnetusti melko lailla mikä tahansa keino kelpaa jollekulle huomion lähteeksi.
Kuntosalimaailmassa helppoa huomiota saa nykyään levittelemällä YouTubessa ja muissa sosiaalisen median kanavissa kokemuksiaan doping-aineiden käytöstä.
Kilpakehonrakennus – ja nyt ei puhuta esimerkiksi classic bodybuildingista ja muista doping-testatuista lajeista – on tunnetusti turboahdettujen atleettien laji.
Erilaiset hormonivalmisteet kuuluvat lajikulttuuriin ”kuten pallo jalkapalloon”. Näin on asiaa kuvannut lajin oululainen suurnimi Marko Savolainen. Eikä hän ole ainoa, joka asiaa on julkisesti valottanut.
Kilpailijat, jotka aineisiin turvautuvat, ottavat tietoisen riskin terveytensä kustannuksella. Riski voi tuoda toivotun lopputuloksen, jos menestyy kehonrakennuskilpailuissa. Niissä ei useinkaan ole kielletty dopingin käyttöä.
Oma ihmetyksen aiheensa on se, miksi kuntoilijat, joilla ei ole kilpailullisia tavoitteita, alkavat käyttää hormoneita.
Lopulta kohtuullisen pieni osa salijanttereista lähtee hormonileikkiin mukaan, mutta jokin aineissa tuntuu kiinnostavan yhtä jos toista.
Tämä on tuonut esille orastavan ilmiön, jossa huomiota itselleen hamuavat – varsin lihaksikkaat – tyypit kertovat sosiaalisessa mediassa pikkutarkastikin omasta hormonien käytöstään ja luettelevat käyttämiään lääkeaineita ja jopa määriä.
Tätä voi pitää huolestuttavana ja vastuuttomana esimerkin levittämisenä. Siinä on lihaksia epätoivon vimmalla kaipaavalle nuorelle valmis malli: ”käytä näitä”.
On hyvin hankala keksiä dopingilla retostelulle mitään muuta järkevää syytä kuin huomion hakemisen. Ehkä joissain piireissä retostelulla saa nostettua myös asemaansa omassa yhteisössään.
Kuntosaliskenen keskustelupalstoilla on iät ja ajat puitu dopingin käyttöä, mutta todennäköisesti tuhansia ja kymmeniätuhansia katsojia keräävät kotimaiset dopingaiheiset videot antavat esimerkkiä huomattavasti aiempaa laajemmalle joukolle. Samalla videot normalisoivat hormonien käyttöä.
Hormonien ja muiden dopingaineiden käyttöön liittyy lukuisia terveydellisiä riskejä. Lisäksi rikoslaissa on kielletty laiton dopingaineiden valmistus, maahantuonti, levittäminen sekä hallussapito levittämistarkoituksessa.
Vaikka käytöstä ei rikoslain perusteella rangaistakaan, käyttäjä suurella todennäköisyydellä joutuu jollain tavalla tekemisiin rikollisen toiminnan kanssa hankkiessaan aineita. Tämänkään vuoksi huonoa esimerkkiä ei pitäisi tieten tahtoen antaa sen paremmin YouTubessa kuin missään muuallakaan.