Kotimaa

Suomi ja Ruotsi lisäävät susiyh­teis­työ­tä, ja esillä ovat jopa susien siirrot Ruotsiin – Kan­nan­hoi­to­suun­ni­tel­ma ehdottaa po­ron­hoi­toa­lu­eel­le luon­no­nar­vo­kaup­paa

Susiyhteistyö Ruotsin kanssa koskee paitsi tiedonvaihtoa, myös konkreettisia toimenpiteitä. KUVA: Joel Maisalmi
Kotimaa 5.11.2019 10:00 | Päivitetty 5.11.2019 13:46
Jami Jokinen

Juuri julkaistu suden kannanhoitosuunnitelma korostaa susien sietämistä ja ennen pitkää hyväksymistä. Kannanhoidollinen metsästys ei toteudu ainakaan tänä talvena, mutta ovi pidetään auki.

Geneettisen monimuotoisuuden turvaamiseksi susien vaellusmahdollisuus Suomen ja sen rajanaapurien välillä ulisi varmistaa nykyistä paremmin.

Näin linjaa juuri julkaistu suden kannanhoitosuunnitelman päivitys, jossa asia on ensimmäistä kertaa nostettu päätavoitteiden joukkoon.

– Yhteistyö rajanaapureiden kanssa on susiasioissa ensiarvoisen tärkeää, korostaa kannanhoitosuunnitelman valmistelua johtanut maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

Suomi onkin lisäämässä susiyhteistyötä erityisesti Ruotsin kanssa. Tämä koskee paitsi tiedonvaihtoa, myös konkreettisia toimenpiteitä.

Ellei maiden välinen susien siirtyminen onnistu luonnollista reittiä, ehdottaa suunnitelma jopa susien siirtämistä Suomesta Ruotsiin.

Poronhoitoalueen pullonkaula auki rahalla?

Tutkijoiden mukaan Ruotsin ja Norjan eli niin sanottu Skandinavian susipopulaatio tarvitsee geneettisistä syistä täydennystä Suomesta vähintään yhden yksilön verran viidessä vuodessa.

Maiden välisen "susivaihdon" pullonkaulana on poronhoitoalue Suomessa ja Ruotsissa. Alueilla suden suojelustatus on heikompi kuin etelässä, ja suuri osa poronhoitoalueille vaeltaneista susista ammutaan poikkeusluvilla.

Lue myös: Susivihapuhe kärjistyy: kohteina Luke, Riistakeskus, ministeriö ja nyt myös Metsästäjäliitto – "Aiotteko lähteä täältä elävänä?"

Nuorten susien siirtyminen onnistuu Suomen poronhoitoalueen kautta käytännössä vain keväällä ja kesällä.

Rajan yli menneistä susista suurin osa kuolee kuitenkin Ruotsin poronhoitoalueella, eikä pääse osaksi maan varsinaista susikantaa. Sama toimii myös toisin päin: Suomen poronhoitoalueella ammutaan myös länsirajan yli tulleita susia.

Siirrot Ruotsiin mahdollisia, ellei vaihto ole riittävää muuten

Kannanhoitosuunnitelma linjaa, että Suomi pyrkii varmistamaan riittävän susien siirtymisen Ruotsiin ja Norjaan. Asiaa tulisi kuitenkin seurata nykyistä tarkemmin, jotta tarvittavia toimenpiteitä ja niiden vaikutusta voidaan selvittää.

Kuusivuotisessa Susi-Life -hankkeessa pyritään yhtenäistämään esimerkiksi susien kannanarviointimenetelmiä ja siihen liittyen dna-analyysejä.

– Tavoitteena on saada aikaan vertailukelpoisia analyysejä, tiivistää tutkimuspäällikkö Katja Holmala hanketta vetävästä Lukesta.

Maiden suurpetoasioista vastaavat viranomaiset ovat laatimassa konkreettisen yhteistyön pohjaksi yhteisiä susikannan hoidon linjauksia. Seuraava askel olisi asiaa koskeva puitesopimus.

Suunnitelma ehdottaa myös niin sanotun luonnonarvokaupan mahdollisuuksien selvittämistä poronhoitoalueen lounaisosissa. Alue on susien siirtymisen kannalta oleellisin.

Käytännössä tämä tarkoittaisi, että valtio maksaisi susien aiheuttamien vahinkojen lisäksi myös susien sietämisestä. Tällä pyrittäisiin estämään susien ampumista.

Mikäli susivaihto ei osoittaudu riittäväksi, ollaan Suomessa kannanhoitosuunnitelman mukaan valmiita keskustelemaan myös susien siirroista Keski-Ruotsiin. Samalla suunnitelma korostaa, että siirtoja Suomen sisällä ei tehdä.

Rajalaumatkin ovat tärkeitä monimuotoisuudelle

Susikannan ja sen geneettisen monimuotoisuuden turvaamisessa oleellisessa roolissa ovat myös niin sanotut rajalaumat, joilla tarkoitetaan Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin liikkuvia susilaumoja.

Tässä yhteistyötä tarvitaan Venäjän Karjalan tasavallan kanssa. Maa- ja metsätalousministeriö on solminut sen maa-, kala- ja metsästystalouden ministeriön kanssa yhteistoimintasopimuksen jo vuonna 2011.

Yhteistyö on tähän saakka ollut vähäistä, mutta ministeriön on tarkoitus pyrkiä tiivistämään sitä.

– Alkuvaiheessa olennaista on keskusteluyhteyden luominen. Konkreettisia tavoitteita ei ole vielä asetettu, sanoo neuvotteleva virkamies Sami Niemi maa- ja metsätalousministeriöstä.

Uusia rahoituskanavia selvitetään

Vuonna 2015 laaditun kannanhoitosuunnitelman päivitys painottaa erityisesti susien sietämiseen liittyviä toimia, joiden toivotaan ennen pitkää johtavan myös susien parempaan hyväksymiseen.

Keskeinen tavoite on pienin elinvoimainen susikanta, jollaiseksi on määritetty 25 laumaa.

– Se ei ole paljon, Niemi huomauttaa.

Pidemmän ajan tavoite on luontodirektiivin edellyttämä suotuisan suojelun taso. Siinä lauma- tai yksilömääriä ei ole tarkasti määritelty.

Tavoitteeseen pyritään entistä tehokkaammalla haittojen ennaltaehkäisyllä, viestinnällä ja koulutuksella. Lisää taloudellisia mahdollisuuksia tuo kuusivuotinen Susi-Life- hanke.

– Ministeriössä tulemme katsomaan, olisiko muitakin rahoituslähteitä enemmän kuin tähän asti on käytetty, Husu-Kallio sanoo .

Yksi mahdollinen kohde voisi olla maaseuturahasto.

Kannanhoidollinen metsästys aikaisintaan vuoden kuluttua

Suunnitelmassa pidetään ovi auki myös kannanhoidolliselle metsästykselle. Niemen mukaan tämä nähtiin valmistelussa tärkeänä "lähes yksimielisesti".

Käytännössä mahdollisuus riippuu kuitenkin susikannan koon kehittymisestä ja EU:n tuomioistuimen lokakuussa antaman ennakkoratkaisun tulkinnasta.

Asiasta tiistaiaamuna tviitanneen maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan tuomioistuimen tiukkasanainen päätös oli "iso takaisku".

– Tuomioistuimen ratkaisu kammataan perinpohjaisesti läpi, löytyykö siitä edellytyksiä metsästyksen sallimiselle, hän totesi tviitissään.

Asian valmisteluun perustetaan laajapohjainen työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää tuomioistuinten linjaamien reunaehtoen täyttymistä.

– Moni asia jäi vielä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi, eikä sen aikataulusta ole tietoa. Kannanhoidollista metsästystä ei voida sallia ainakaan vielä ensi talvena, Niemi sanoo.

Viestinnällä iso tehtävä

Suunnitelma korostaa susikonfliktin lieventämisessä viestintää kaikilla mahdollisilla tasoilla. Tässä erityisen haastavaa on sosiaalisessa mediassa yleistynyt, susiin liityvä ja yksittäisiä henkilöitä maalittava vihapuhe, josta Lännen Media kertoi tiistaiaamuna.

– Yhtä viisastenkiveä ei ole. Se edellyttää monia toimenpiteitä ja sinnikkyyttä, Niemi sanoo.

Lisäksi suunnitelma esittää lisää panostusta metsästysrikosten torjuntaan. Siihen pyritään muun muassa lisäämällä poliisin, Metsähallituksen ja Rajan yhteistyötä.

Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari sanoo, että lisääntyvä valvonta on metsästäjille myös mahdollisuus.

– Saamme kuulla paljon, että meitä syytetään suotta laittomasta tappamisesta. Nyt on hyvä aika näyttää, että sellaista ei ole.

Suden kannanhoitosuunnitelman päivitys löytyy maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (23)

On se vaan kumma, että suomessa ei pärjätä edes susien kanssa ja muualla maailmassa pärjätään tiikereiden, leijonien, krokotiilien, sarvikuonojen, isojen käärmeiden, skorpionien jne. kanssa.
Mutta ihminenhän voi vaan tappaa kaikki minkä kanssa ei pärjää.....

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ruotsalaiset ovat olleet tämän susiasiansa kanssa pahasti hukassa jo vuosia. Esimerkkinä sen kirjan levittämisen kieltäminen, jossa kerrotaan susien ihmistapoista muistiinmerkityn historian aikana. Se kertoo vahvasta ideologisesta vaikuttamisesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Susia tai mitään muitakaan villieläimiä ei pitäisi siirtää maasta toiseen muulloin kuin jos sillä on tarkoitus korvata jo sukupuuttoon kadonneen paikallisen kanta. Ruotsissa on susia, joten mitään tarvetta susien siirtoihin ei ole.

Suomeen mahtuisi ekologisesti laskien yli 2000 sutta ihan hyvin. Mutta jos saataisiin kanta levittäytymään sopivan tasaisesti koko Lapin eteläpuoleisen Suomen alueelle niin sellainen noin 1000 sutta voisi olla sopiva tavoitekanta. Meillä pitäisi myös mennä samaan käytäntöön kuin Minnesotassa USAssa mentiin. Siellä muutama vuosi sitten kiellettiin vapaa sudenmetsästys ja ainoat jotka saavat susia kaataa ovat viranomaiset. Minnesotassa on kuitenkin yli 2600 sutta Suomea pienemmällä alueella.

Suden hoidolle, kuten kannanhoidolliselle metsästykselle, ei tällä hetkellä tahdo löytyvän mitään muita perusteluja kuin somekirjoittelu. Viranomaisten ei pidä tehdä päätöksiä somekirjoittelun tai mielipiteiden pohjalta. Mielipide ei ole faktaa. Monikaan susivihaaja ei edes liiku maastossa. Itse olen nähnyt kaikki Suomen suurpedot luonnossa ja silti ainoa mikä saa minut maastossa varovaiseksi on metsästäjät ja irti juoksevat metsästyskoirat. Hirvestysaikana on paras pukea huomioliivi päälle tai pysyä pois metsästä. Tunnen metsästäjiä joilla ei ole mitään pahaa sanottavaa susista, mutta he eivät tällä hetkellä uskalla puhua ääneen. Sitä voi äkkiä joutua pois hirviporukasta mielipiteensä takia.

Poronhoitoalueen raja voitaisiin siirtää pohjoisemmaksi, Lappi ja Kuusamo riittäisi, ja lakkauttaa muutamat eteläisimmät paliskunnat jo pelkästään metsäpeurojen suojelun takia. Silloin voitaisiin myös pitää poronhoitoalueen susikanta pienempänä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eli kuvauskojuilla on käyty katsomassa kun karhut ja sudet syö koirannappuloita/ sikaa/ lohta. Ja ovat huomattavasti erämaan eläimiä kesympiä. Nyt sitten on saavutettu asiantuntemus kyseisistä eläimistä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oletko oikeasti miettinyt esimerkiksi sitä, onko Minnesotassa kenties enemmän ravintoa pedoille kuin täällä Suomessa ja kuinka vaikkapa Suomen ilmasto vaikuttaa saalistamiseen ja susien ravinnontarpeeseen. Ei toisella puolella maapalloa olevaa aluetta voida verrata Suomeen. Tai toki voidaan, mutta se on aivan turhaa. Suomessa esiintyy sitäpaitsi myös muita suurpetoja, jotka verottavat saaliseläimiä jopa niin runsaasti, että syntyy saaliseläintyhjiöitä . Kannattaa katsella Luonnonvarakeskuksen julkaisemaa karttaa, jossa näkyy maaliskuun 2019 susireviirien sijainti ja määrä. Paikoitellen reviirit ovat aivan vieretysten, joten niillä seuduilla susikanta on erittäin hyvä. Noilla alueilla myös tiedetään omakohtaisesti erittäin hyvin, miltä pedot näyttävät ja miltä niiden läheisyys tuntuu. Toki susireviirejä mahtuisi ainakin Keski-Suomeen ja Etelä-Savoon. Jos tutkiskelet Luonnonvarakeskuksen kanta-arviota, havaitset varmaan, että keskimääräinen reviirin koko on noin 1200 km2. Näyttää siltä, että susireviirit ja yksilömäärä niissä on vähäisempi seuduilla, joilla on reviirejä tiheässä. Toki ravintotilannekin vaikuttaa reviirin kokoon. Tällaisena maallikkona ihmetyttää pantasusi Kapun suuri reviiri, joka voi nähdä Riistahavainnot-palvelusta tältä syksyltä. Luulisi, että Lounais-Suomen saalisriistaoloissa riittäisi pienempikin reviiri elättämään jopa suuren lauman. Otapa tuloste kartasta ja hahmottele kynällä, montako uutta reviiriä voisi mahtua niille seuduille, joissa ei näytä olevan susia tällä hetkellä. Poronhoitoaluetta ei tarvitse ottaa huomioon. Jos yhdessä laumassa olisi vaikkapa keskimäärin 5 sutta keskikesällä, niin sijoittelepa ne sinun 1000 - 200 eli noin 800 suden reviirit sinne kartalle. Yllätys yllätys, sittenkin on monta kohtaa (vaikka kaikki kansalaiset susia rakastaisivat), jossa susireviiriä ei voi olla. Järvi-Suomi on pirstaleinen. Ehkä sen vuoksi sinne ei ole susia siunaantunut vielä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kerro tuo niille joiden lampaita koiria vasikoita yms kotieläimiä sudet ovat tappaneet 😁

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Viranomaisten ei pidä tehdä päätöksiä tämän mielipiteen (joka ei ole faktaa) perusteella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Päinvastoin poronhoitoalueen raja pitää siirtää Vaasan korkeudelle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri tällä uutisella putoaa pohja pois siltä valheelta, ettei Suomeen olisi istutettu susia. Mutta eiväthän viranomaiset tuota tietoa koskaan paljasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No hohhoijaa... Ministeri Lepän twiitti osoittaa, että EU-tuomioistuimen ratkaisuja ei laadita selkokielellä, vaan juuri niin, että niitä joudutaan tulkitsemaan. Itse olen lukenut ratkaisun sekä osittain myös uuden kannanhoitosuunnitelman ja siellähän on kerrottu, että kannanhoidollista metsästystä voidaan jatkaa. Aiemminkin päätöksiä on pitänyt perustella ja käytännön metsästys on ollut erittäin valvottua. Kuinka samoja tekstejä voidaan tulkita niin monin tavoin. Epäilyttää, että susien täyssuojelua kannattavien viestintä tunkee vahvemmin mediassa. Susien puuhista kärsivien ahdistus vain lisääntyy. Saa nähdä, millaisen ratkaisun KHO antaa luonnonsuojelujärjestön valitukseen. Nähdään oikeasti, saako pieni vähemmistö, jolla likimain juuri koskaan ei ole omakohtaista kokemusta susireviirien keskellä asumisesta, näyttämään EU-tuomioistuimen ratkaisun kannanhoidollisen metsästyksen loppuna. Jos niin käy, uskoni oikeuslaitokseen horjuu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ongelmahan ratkeaa helposti. Kun Ruotsi haluaa lisää susia, niin Suomi siirtää niitä sinne helikopterilla, sieltä mistä ilmoitetaan ylimääräinen susi.
Molemmissa maissa tyytyväisyys taattu. Helikopterisiirrot kustannetaan säästyneillä petokorvauksilla ja kai ne hurrit itsekin maksaa jotakin kuljetuksesta, kun varsinaisen tavaran saisi ilman.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Susia siirretään Suomesta Ruotsiin? Voisiko hirvet ja porot pistää samaan kyytiin? Pysyy autojen pellit ehjinä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sudet ja poliitikot jakavat molemmat mielipiteitä. Poliitikot eivät ole uhka kotieläimille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä ois syytä jo aloittaa kannanhoidollinen metsästys. Ainakin tässä lakeuden nurkilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voi hyvänen aika. Nyt viranomaiset myöntää jo, että susia on liikaa.
Jutussa kirjoitetaan, että ruetaan maksamaan sietorahaa paikallisille ihmisille, jotta sudet saa elää rauhassa.
Minä edelleen kysyn, että oliko 200 vuotta elänyt ihmissukupolvi tyhmempiä asiassa, kuin tämä 20 vuotta toteutettu malli suden levinneisyydestä?
Haitat ovat suuremmat kuin hyödyt. Maaseudun ihmisiltä on viety turvallisuuden tunne.
Esimerkkinä viime lauantaina jouduin soittamaa kyläläisille vaaratiedotteen sudesta. Susi 50 m lähimmästä talosta ja makuus pihan läheisyydestä. Koirat jouduttiin ottamaan sisälle, puhumattakaan lapsiperheiden huolesta.
Onko tämä oikein maaseudun asukkaita kohtaan?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Susia metsästettiin paljon nälän taika. Sinulla näyttää olevan yhtä heikot tiedot kuin Jari Lepällä, jos luulet ihmisten huvikseen ampuneen susia 1860-luvulla. Suomessa todellakin melkein aikoinaan hävitettiin sudet, karhut, Ahmad ja monet muut suiupuuttoon. Salolainen ja Linkola onneksi toivat Kekkosen diktatuurin aikana tehokkaan luonnonsuojelun Suomeen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Susi työllistää susitutkijoita, mitä enemmän susia, sitä enemmän tarvitaan tutkijoita...ai niin vielä tämä, susi syö maahan tippuneita omenia...eipä tarvi kerätä!
Sonkajärven Sukevalla on todettu pihoissa liikkuva susilauma, joka saatetaan poikkeuksellisesti joutua ampumaan kokonaan. Susia on havaittu muun muassa Sukevan taajamassa ja Kauppilanrannassa useita kertoja pihoissa viime päivinä. Susien käyttäytyminen on poikkeuksellista, sillä ne ovat syöneet pihoissa nälkäänsä omenia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Susi kyllä tietää sen, että mikään eläin ei ole olemassa vain suhteessa ihmiseen. Eli hyötykeskustelu on aika typerää...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (23)

Uutisvirta

15:10
Siilien elinolot kapenevat – samaan aikaan vapaaehtoisten auttajien määrä on kuitenkin lisääntynyt
13:27
Poliisi: Rovaniemellä kadonnut 75-vuotias mies on löytynyt
12:56
Rattijuoppoja jäi poliisin haaviin Torniossa – törkeän lukemat puhaltanut kertoi juoneensa "muutaman lonkeron"
12:36
Ville Leskisen HIFK-debyytti sähköistää tunnelman Raksilassa – HIFK ja Tappara olleet pahoja peikkoja Kärpille syyskaudella
11:42
Nainen pa­hoin­pi­del­tiin yk­si­tyis­asun­nos­sa Ke­min­maas­sa – uhrin mukaan häntä lyö­tiin, pot­kit­tiin ja re­vit­tiin hiuk­sis­ta
11:40
Mies hyök­kä­si autossa is­tu­neen tun­te­mat­to­man miehen kimp­puun Ter­vo­las­sa
11:35
Oululaisen Jesse Kangasniemen kokoelmissa on satoja nukkeja, joita hän hoitaa ja pukee tekemiinsä vaatteisiin
49
Eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen mielestä epäluottamuksen vuoksi eronnut Rinne voi jatkaa uuden hallituksen ministerinä – "Ei hän tässä mikään hylkiö ole"
44
Suomalaiset kuluttavat jouluun reilut 500 euroa – vain joka neljäs kertoi säästäneensä veronpalautuksia joulua varten
31
Näin Ruotsin puolustus vahvistuu – Ruotsin puolustusvoimat julkaisi raportin, jossa on suoraa puhetta Suomen tärkeästä roolista ja Baltian haavoittuvuudesta
26
Itsenäisyyspäivän marsseihin varaudutaan satojen poliisien voimin – Keskiviikkona poliisi kielsi uusnatsien mielenosoituksen, torstaina ilmoitettiin toisesta vastaavasta
18
Ville Leskisen HIFK-debyytti sähköistää tunnelman Raksilassa – HIFK ja Tappara olleet pahoja peikkoja Kärpille syyskaudella
13
Tällainen oli pukuloisto 102-vuotiaan Suomen juhlissa – katso kuvakooste illan kiinnostavimmista puvuista
11
Kolumni: Arjen hyvät teot elävät kilvan juhlapuheissa, mutta arkitodellisuudessa ihmisen annetaan olla syvässä omassa rauhassa ja pärjätä omin voimin

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Ylen gallup: Perussuomalaiset 24,3%

236 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Siinä sen näkee ketä kiinnostaa oikesti köyhät

Perustoimeentulotuella elävä suomalainen kuuluu maailman 20% eliittiin, kun yhteiskunnan palvelutkin huomioidaan. Sietäi... Lue lisää...
Naurettavaa nillitys...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

7.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image