Kotimaa

Suomen väestön kasvu keskittyy en­si­si­jai­ses­ti pää­kau­pun­ki­seu­dul­le – Helsingin seudun lisäksi vain Turun ja Tampereen seutu kasvavat 20 vuoden päästä

Kaupunkiseuduilla keskuskaupungin asema vahvistuu suhteessa seudun muihin kuntiin. Muuttajia maakuntakeskuksiin on tosin entistä vähemmän, koska väki vähenee muulla maassa.
Kotimaa 22.2.2019 10:00 | Päivitetty 22.2.2019 10:05
Hannamari Ahonen

Alueellinen eriytyminen kiihtyy. Kymmenen suuren kaupunkiseudun ulkopuolinen Suomi menettää 276 000 asukasta vuoteen 2040 mennessä.

Suomen väestökasvu kohdistuu seuraavan reilun 20 vuoden aikana Helsingin seudulle, jonka väkiluku kasvaa yli 19 prosenttia. Seuraavaksi eniten kasvavat Turun ja Tampereen seutu, jotka kasvattavat asemiaan maan kakkoskeskuksina verrattuna Oulun seutuun. Turun seudun väkiluku kasvaa 9,7 prosenttia ja Tampereen 9 prosenttia vuosina 2017–2040.

Samaan aikaan alueellinen eriytyminen Suomessa vain kiihtyy ja alueet jakautuvat kasvaviin, supistuviin ja tyhjeneviin.

Kymmenen suuren kaupunkiseudun kehitys selviää aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n perjantaina julkaisemasta väestöennusteesta 2017–2040. Ennusteen ovat tilanneet asumiseen keskittynyt luottolaitos Hypo, Kuntarahoitus, ympäristöministeriö ja kiinteistöalan ja rakennuttamisen ammattilaisia edustava RAKLI.

Koko Suomen väkiluku kasvaa vuoteen 2040 mennessä 90 000 asukkaalla, mutta kasvu ei mene tasan. Kun Helsingin seudun väestö kasvaa 270 000 asukkaalla, muun maan väki vähenee 180 000 asukkaalla. Vuonna 2040 Helsingin seudulla asuu yhtä paljon ihmisiä kuin yhteensä kymmenen suurimman kaupunkiseudun ulkopuolella. Helsingin seudun väestökehitys on ylivoimainen muuhun maahan verrattuna sekä kasvun että väestö- ja ikärakenteen näkökulmasta.

Helsingin seudullakaan kasvu ei ole tasaista, vaan kasvu keskittyy Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle ja Kauniaisiin.

Oulun, Jyväskylän ja Kuopion seudut kasvavat 2030-luvulle asti

Oulun ja Jyväskylän seutu kasvavat kohtuullisesti ja Kuopion seutu maltillisesti vielä 2030-luvulle saakka, mutta 2030-luvulla niiden väkiluku alkaa pienentyä.

Joensuun, Lahden, Seinäjoen ja Vaasan seutujen väestö vähenee 2040 mennessä, tosin niiden keskuskaupungit sinnittelevät. Seinäjoki kasvaa edelleen ja Lahden, Joensuun ja Vaasan väestönvähennys on maltillinen.

Ennusteen mukaan 33,7 prosenttia suomalaisista eli 1,8 miljoonaa asukasta asuu Helsingin seudulla vuonna 2040. Toiseksi eniten asukkaita on Tampereen seudulla ja kolmanneksi eniten Turun seudulla.

Kaupunkiseuduilla keskuskaupungin asema vahvistuu suhteessa seudun muihin kuntiin. Muualla Suomessa väki vähenee ja muuttajia maakuntakeskuksiin on yhä vähemmän.

Ennusteessa kaupunkiseudut jaettiin keskuskaupunkiin, ympäröivään ydinkaupunkiseutuun ja muuhun seutuun. Helsinkiä ja Turkua lukuun ottamatta ydinkaupunkiseutujen kehitys oli keskuskaupunkeja heikompaa kaikilla kaupunkiseuduilla. Helsingin seutua lukuun ottamatta myös muun seutukunnan väestö väheni kaikilla kaupunkiseuduilla.

Syntyvyyden lasku näkyy myös muuttoliikkeessä

Tilastokeskuksen vuonna 2015 julkaistu ennuste eri kaupunkiseutujen kehityksestä oli nyt julkaistua MDI:n ennustetta positiivisempi. Näin siksi, että syntyvyys on alentunut nopeasti 2010-luvulla. Suomessa asuu nyt 258 500 ihmistä vähemmän kuin vuonna 2015 ennakoitiin.

Viime vuonna Tilastokeskus julkaisi koko maan väestöennusteen, mutta siinä ei eritelty eri kaupunkiseutujen kehitystä.

Syntyvyyden lasku näkyy myös maan sisäisessä muuttoliikkeessä. 2010-luvulla syntyneet ikäluokat ovat edeltäviä ikäluokkia pienempiä eli muuttoalttiiden nuorten määrä pienenee 2020-luvun lopulta lähtien. Helsingissä tämä ei vaikuta, mutta esimerkiksi muissa yliopistokaupungeissa se näkyy.

Syntyvyyden lasku vaikuttaa erityisesti Oulun seudulla, jossa väestökehitys on perustunut paljolti suureen syntyvyyteen.

Kaupungeilla mahdollisuus saada muuttovoittoa maahanmuutosta

Nyt julkaistu ennuste perustuu oletukseen, että syntyvyyden lasku pysähtyy vuoden 2018 tasolle. Lisäksi se perustuu oletukseen, että kansainvälinen muuttoliike pysyy vuosien 2010–2018 tasolla pois lukien vuosi 2016, johon vaikutti vuoden 2015 ennätyksellinen maahanmuuttajamäärä.

Tutkijoiden mukaan ennusteen epävarmuus liittyy juuri kansainväliseen muuttoliikkeeseen. Kukin kaupunki voi omalla toiminnallaan vaikuttaa, miten houkutteleva se on ulkomailta muuttavien silmissä. Kaupungeilla on siis mahdollisuus saada muuttovoittoa maahanmuutosta. Toisaalta maahanmuuttajien määrän kasvu ei tuo heti nopeaa taloudellista kasvua seudulle, koska maahanmuuttajien kotouttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan vaatii resursseja.

Väestöennuste

Ennuste kymmenelle kaupunkiseudulle: Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Lahti, Jyväskylä, Kuopio, Seinäjoki, Joensuu ja Vaasa.

Nyt 61,6 prosenttia suomalaisista asuu näillä kymmenellä kaupunkiseudulla, vuonna 2040 jo 67,1 prosenttia.

Vuonna 2040 Suomessa on 5,6 miljoonaa asukasta. Heistä 33,7 % eli 1,8 miljoonaa asuu Helsingin seudulla, 7,8 % eli 440 000 Tampereen seudulla, 6,4 % eli 360 000 Turun seudulla, 4,7 % eli 265 000 Oulun seudulla ja 3,5 % eli 194 000 Jyväskylän seudulla.

Kymmenen kaupunkiseudun asukasluku kasvaa 10,8 prosentilla eli 366 000 asukkaalla. Muun Suomen asukasluku pienenee 13 prosentilla eli 276 000 asukkaalla.

Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa merkittävästi koko maassa ja kaikilla kaupunkiseuduilla. Helsingissä yli 65-vuotiaiden määrä 1,5-kertaistuu.

Alle 15-vuotiaiden määrä vähenee kaikilla kaupunkiseuduilla, myös Helsingin seudulla.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Asunto kauppa ei käy kasvu-orja keskuksissa, näitä pankin ja rakennusyhtiöiden sponssi tutkimuksia tehdään paniikissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näissä kasvu kaupungeissa voi asua jos on tarpeeksi pienituloinen tai tarpeeksi iso tuloinen,ei se asukkasluvun kasvu ole aina hyväksi kaupungin asukkaille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pääkaupunkiseudun paisumista voitaisiin ehkäistä valtion toimesta.

Useita Kelan, verohallinnon ja muiden tutkimuslaitosten työpaikkoja voitaisiin siirtää pois pääkaupunkiseudulta. Itkuahan se ensin aiheuttaa, kun työpaikka siirtyy. Ymmärrettävää on, että alussa toiminta voi kangerrella, mutta kyllä se siitä lutviutuu ja pidemmällä juoksulla homma kannattaa.

Pääkaupunkiseutu on jo nyt pulassa kasvavan muuttoliikkeen vuoksi, ja ihmettelen, ettei poliittisia päätöksiä ole enemmän tehty asian ratkaisemiseksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tätähän Helsinki keskeinen ajattelu ajaa kaikin keinoin, Helsinki -Tampere -Turku.
Politikot ja virkamiehet tekee kaikkensa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulu on ruma, ikävä sekä ankea vastenmielinen takapajula köyhällä syrjäseudulla ja keskellä ei mitään Lapissa.
Lisäksi Oulussa puhuttava kieli on ihmeellistä oooooookkkkkkonnnnnääää näääääkkkkkkkönnnnnnäääääää näääääääää nääääää mongertamista ja nääkätystä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kovin on faktoina, pilkun tarkkuudella, esitetty ennusteet kymmenien vuosien päähän. Uskokoon ken haluaa. Voidaahan näihin vedota kun tehdään valtakunnallisia päätöksiä ja näin ohjata kehitystä ennustusten suuntaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen luonto puhdistuu ja kasvit ja eläimet saavat takaisin käytöstä poistuneet alueet väestön muutettua suurten hallitun ja puhtaan energiankäytön ja jätteittenkäsittelyn ulottuville , ei enää massiivisia suodattamattomia pientulisijojen hiukkaspäästöjä , ei pitkien matkojen edestakaista luontoa ja imastoa pilaavaa energiankulutusta , ei enää kallita tarpeettömia lähes ei minnekään johtamattömia pikku teitä ylläpidettviksi , lyhyet halvat matkat elintarviketuontia varten satamista , tosin Tampere on kauempana sisämaassa mutta tehokas sähkörautatie ja ydinvoima hoitaa asian : Kaikenkaikkiaan myönteistä kehitystä alenevien väestömäärien maassa jossa tulisi myös kalliiksi hajauttaa palveluita minne sattuu pitkien etäisyyksien päähän kuluttajista . Tietenkin jonnekin villiytyneen luonnon keskelle jää erakoita ja erakoituneita palveluiltaan vajaita jopa osin alkeellisia yhteisöitä mutta ne lienevät ohimenevä ilmiö jonka ajan hammas siirtää myöhemmin menneisyyteen Suomen siirtyessä tehokkaaseen kehittyneeseen täyskaupungistuneeseen yhteiskuntaan .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Asutuksen keskittyminen tuskin juurikaan vähentää ihmisten liikkumista, päin vastoin. Lisääntyvä vapaa-aika vain lisää liikkumista paikasta toiseen. Ja nämä mihinkään johtamattomat tiet tullaan suurelta osin ylläpitämään aivan niinkuin tähänkin asti. Tavara, mökkiliikenne ja raaka-aineet eivät siirry teleporttaamalla vielä vähään aikaan. Reilut 50 vuotta sitten kun maa oli vielä asutukseltaan nykyistä hajasijoitetumpi, ihmiset liikkuivat huomattavasti nykyistä vähemmän. Suurin muutos mikä on tapahtunut on siinä että liikkuminen on vaihtunut patikoinnista ja linja-autoista yksityisautoiluun.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muutto firman pomo kertoi että päivittäin ajaa töissä käyviä ihmisiä/perheitä pois oulusta, tilalle kuskaa sosiaali tapauksia maksusittoomuksilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maaseudulla on pienillä paikkakunnilla on hyvä miettiä mitä on tehty väärin aikojen saatossa. Eräs huomionarvoinen seikka on se, että mitä kurjemmassa jamassa kunta on sitä suurempi kannatus siellä on ollut Kepulla, keskustalaisella politiikalla ja maailmankatsomuksella on aika tuhoisat seuraukset. Minäkin aikoinaan lähdin kotikunnasta kun kokkarin pojalle ei kepumafian hallitsemassa kunnassa ollut sijaa.

Menestyvillä paikkakunnilla on pääsääntöisesti politiikkaa pyörittäneet Kokoomus ja SDP.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Puoluejakauma on ennemmin seuraus kuin syy.

Maaseudulla ei välttämättä ole tehty erityisen väärin mitään, ellei sitten ole poltettu rahoja liian suurellisiin hankkeisiin tai hylätty kunnianhimoisia ajatuksia suuruudenhulluina. Maaseudulla toki tuhlataan valtaisesti resursseja keskinäiseen riitelyyn eikä siinä puoluekanta ratkaise vaan perisuhteet.

Maaseudun kuihtuminen vaan on väistämätön ilmiö, joka on hyväksyttävä ja johon on varauduttava (kuten tulonsiirrot kaupungeista maaseudulle vanhustenhuoltoon). Monipuolisen yliopistokaupungin ulkopuoliset alueet voivat menestyä vain luonnollisten olosuhteidensa ja luonnonvarojensa avulla, missä sellaisia on eikä niitä kaikkialla ole. Teollisuutta voi perustaa vain luonnonvarojen jatkojalostukseen ja vain, jos ollaan luonnollisen raaka-aine/tavara- ja jalostusvirran kohdalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitä tulonsiirtoja? Onhan ne maaseudun mummot ja papat työnsä tehneet ja veronsa maksaneet ja nyt on takaisinmansun aika. Lisäksi moni tenhyt työnsä kaupunkilaisena ja palannut maaseudun rauhaan eläkkeelle. (Juuri tällaisten takia tilastot valehtelevat, lapsuus koulu ja vanhuus maalla, työura kaupungissa)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

19
Talentia tyrmää Kelan ehdotuksen etuisuuksien hakemisesta asiakkaan puolesta: "Miksi hakemuksia pitäisi tehdä kunnan sosiaalitoimessa?"
19
Kasvihuonekaasujen päästöt kasvoivat Oulussa hieman – yhtä syytä kasvuun ei ole vaan kyse on monesta pienestä tekijästä
11
Oulun yliopiston rehtoriksi kuusi hakijaa
10
Liikennevalot saivat kyytiä – kaksi ajoneuvoa kolaroi Oulun keskustassa
7
Rinne: "Tämän hallituksen ei tarvitse leikata menoja, rahaa voi käyttää lisää sekä pysyviin menolisäyksiin että investointimenoihin"
7
Lapset puheeksi tukee opettajan työtä – se ei tee opettajasta psykoterapeuttia tai sosiaalityöntekijä, vaan opettaja pysyy ammattiroolissaan Lukijalta
7
Oulussa osataan sopia isoista asioista – ongelma on päätösten ja sitä kautta toimeenpanon viivästyminen Lukijalta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Työvoimapula pötypuhetta

Töitä kyllä on. Niitä täytyy vain itse etsiä, pelkkä rekryfirmoissa käyminen ja hakemusten lähettäminen eivät riitä. Eli... Lue lisää...
Lukija Kempeleestä

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

22.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image