So­siaa­lis­ten kon­tak­tien ra­joit­ta­mis­ta tar­vi­taan epi­de­mian hi­das­ta­mi­seen, mutta sel­kei­tä vas­tauk­sia on vaikea löytää – "Jo­kai­sen pitäisi miet­tiä, missä ja miten sel­viy­tyy par­hai­ten"

Koronaepidemia on hiljentänyt kaupunkikuvaa. Myös kauppakeskus Valkeassa on ollut hiljaista.

Kuva: Jarmo Kontiainen

Kuva: Ella Jokinen

Hallitus kertoi maanantaina tiukentavansa suomalaisten liikkumista ja vapaa-ajanviettoa. Vaikka sosiaalisten kontaktien rajoittaminen on jokaisen suomalaisen kohdalla tärkeää, varmaa tietoa rajoitusten vaikutuksesta ei ole.

Kiinassa satoja tuhansia ihmisiä määrättiin eristyksiin koteihinsa koronaviruksen levitessä. Demokraattisissa länsimaissa rajoitukset ja varsinkin niiden valvominen ja täytäntöönpano eivät voikaan olla yhtä rajuja.

Sosiaalisia kontakteja rajoittamalla voidaan kuitenkin vaikuttaa koronaviruksen leviämiseen. Hallituksen toimet ovat tarkoitettu juuri tähän, mutta paljon lepää ihmisten oman moraalin ja harkinnan varassa.

Viime viikonloppuna kohua herättivät pohjoiseen suuntaavat autoletkat, kun ihmiset lähtivät kohti hiihtokeskuksia. Suuret hiihtokeskukset aikoivat sulkea paikat ensi viikonloppuna, mutta ryntäys pohjoiseen sai ne aikaistamaan sulkemista alkuviikkoon.

Liikkumista ollaan tällä viikolla rajoittamassa entisestään ja toinen kohua herättänyt kohde, eli baarit ollaan luultavasti sulkemassa. Vaikkei edes valmiuslainsäädännössä ole yleistä oikeutta rajoittaa elinkeinotoimintaa. Valmiuslain liikkumista rajoittava pykälä 118 on kuitenkin sellainen, jolla tätäkin rajoitusta pystytään toteuttamaan.

Kuva: Ella Jokinen

Helsingin yliopiston ekologi ja evoluutiobiologi Tuomas Aivelon mukaan on selvää, että baareissa tartuntariski on korkea.

– Niissä on paljon toisilleen muuten tuntemattomia ihmisiä sisätiloissa melko pitkiäkin aikoja. Alkoholia käyttäessä oma hygieniakin saattaa unohtua, Aivelo sanoo.

Mikä lopulta on riittävää ihmiskontaktien välttämistä? Voiko kesämökin omistaja siirtyä huoletta mökkikuntaansa etätöihin, tai muuten vain päätään lepuuttamaan?

Aivelon mukaan suoraa rajanvetoa on hyvin vaikea vetää sille, mitä yksittäinen ihminen voi tehtä. Ainakin vielä mökille meneminen on sallittua ja baaria parempi vaihtoehto.

– Tässä tilanteessa jokaisen pitäisi miettiä, missä ja miten selviytyy parhaiten ja mitä oma mielenterveys vaatii, Aivelo sanoo.

Viime viikko osoitti Aivelon mukaan, kuinka vaikea ihmisten on tehdä päätöksiä yhteisen hyvän vuoksi. Hän ei kuitenkaan lähtisi tuomitsemaan niitä ihmisiä, jotka ovat tehneet asioita, jotka herättävät keskustelua.

Turvallista vaihtoehtoa sosiaalisiin kontakteihin ei Aivelon mukaan ole, sillä koronavirus tarttuu jo päivää ennen oireiden ilmaantumista.

– Tutkimusten mukaan suomalaisilla on noin 12,5 lähikontaktia viikossa. Kiinassa ulkonaliikkumiskiellon aikana kontaktit laskivat 2–3, eli käytännössä omaan perheeseen, Aivelo kertoo.

Näin voimakkailla rajoituksilla voitaisiin mahdollisesti saada tartuntojen määrä laskemaan ja epidemia hidastumaan. Toisaalta nykyisten rajoitusten vaikutusta ei tarkkaan tiedetä. Aivelon mukaan hallituksen toimet ovatkin tällä hetkellä tutkijoiden avulla tehtyjä valistuneita arvauksia.

– Mitä alemmas haluamme tartuttavuutta laskea, sitä enemmän ihmisten elämään ja talouteen sattuu. Mitä aiemmin rajoituksia tehdään, sitä vähemmän niitä tarvitaan, Aivelo kertoo.

Mikäli rajoitusten myötä sairastuneiden määrä jää alle kahteen kolmasosaan väestöstä, uusi epidemia-aalto voi tulla myöhemmin. Aiveloa mietityttääkin se, mitä käy, kun liikkumisrajoitukset poistetaan.