Sunnuntaina Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa viheralueiden ja nurmikoiden hoitoon.
Viheralueita hoidetaan Suomessa ahkerasti. Puistoissa, tienvarsissa sekä taloyhtiöiden ja omakotitalojen pihanmailla pörrää aamuvarhaisesta auringonlaskuun moottorilaitteita, joilla nurmikot leikataan millimetrin tarkasti.
Riittääkö pölyttäjille kasveja tällä menolla? Onko nurmikoita pakko hoitaa kattavasti koko ajan vai voisiko niiden antaa olla enemmän luonnontilassa?
Ratkaisu äänin 4-1 kyllä leikataan liian tarkkaan.
Tutkimuskoordinaattori Eeva-Liisa Korpela Suomen Mehiläishoitajain liitosta sanoo, että aivan tavalliset pihanurmikotkin tarjoavat pölyttäjille elintilaa.
– Se mikä on ihmisen silmään rikkakasvi voi olla kimalaisen tai mehiläisen pelastus.
Korpelan mukaan keväällä pajujen kukinnan päätyttyä voikukat ovat pölyttäjähyönteisille erittäin tärkeitä meden ja siitepölyn lähteitä. Myöhemmin kesällä valkoapila on suosimisen arvoinen nurmikoiden kasvi.
– Yksitoikkoisen nurmikon korvaaminen kotimaisilla siemenillä perustetulla kukkaniityllä on sekin hyvä idea. Pölyttäjien suojelu auttaa myös meitä itseämme. Kimalaiset turvaavat metsämustikan sadon ja tarhamehiläinen avittaa muun muassa öljykasvien sekä monien marjojen ja hedelmien tuotantoa, Korpela toteaa.
Maisemasuunnittelija Jaani Turusen mielestä nurmikoita ei leikata liian tarkkaan.
– Lyhyt nurmi mahdollistaa pelit ja leikit, ja viihtymisen vaikkapa piknikillä. Nurmi koetaan siistiksi ja helppohoitoiseksi. On kuitenkin niin, että niittymäinen kasvillisuus luo mahdollisuuksia rakennetun ympäristön lajiston monimuotoisuudelle.
– Pidempi kasvillisuus kestää paremmin kesän kuivia jaksoja ja pitää vihreytensä paremmin. Viheralueiden kunnossapidossa saattaisi syntyä säästöjä, jos viikoittain leikattava nurmialue vähentyisi. Samalla viheralueiden luonnon monimuotoisuutta tukeva rooli kasvaisi ja lähiympäristömme monipuolistuisi.
Viherympäristöliiton pääsihteeri Seppo Närhi kertoo, että esimerkiksi Lontoon kuuluisissa keskuspuistoissa, kuten Hyde Park ja Kensington Gardens, laajoja nurmialueita on annettu muuntua niityiksi.
Nurmialueilla isojen puiden alustat jätetään leikkaamatta. Niittyalueille leikataan polkuja, joita pitkin voi mennä ihailemaan kauniita luonnonkasveja ja seurata pölyttäjien touhuja.
– Luonnon monimuotoisuus on uhattuna. Lajien menestymisen kannalta tärkeät elinympäristöt vähenevät. Nurmikoille on oma tehtävänsä, niitä tarvitaan pelikentiksi ja oleskelualueiksi, mutta osa nurmikoista voidaan muuttaa niityiksi.
Apulaispäälakimies Kristel Pynnönen Suomen Kiinteistöliitosta sanoo, että asiasta kannattaa keskustella taloyhtiöissä.
– Jos tällaista asiaa joudutaan taloyhtiössä pohtimaan, niin vastaus on varmastikin kyllä. Toisaalta, onko nurmikkoa ylipäätään mahdollista leikata liian tarkkaan? Taloyhtiössä tällainen keskustelu voi syntyä siitä, että nurmikonleikkuun hoitaa huoltoyhtiö, jolloin leikkaamisesta syntyy kustannuksia.
– Jos taloyhtiössä pidetään kustannuksia liian suurina ja oltaisiin valmiita tyytymään vähemmän tarkasti leikattuun nurmikkoon, asiasta kannattaa sopia huoltoyhtiön kanssa. Sanoisin kuitenkin, että taloyhtiö, jonka suurin ongelma on liian tarkasti leikattu nurmikko, on hyvin onnellisessa asemassa.
Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Terhi Ryttäri kertoo, että kedot ja niityt ovat huvenneet murto-osaan vuosisadan takaisesta laidunnuksen jyrkän vähenemisen myötä. Niityistä riippuvainen eliölajisto on ahdingossa.
– Niin kasveille kuin lukuisille pölyttäjähyönteisille olisi suureksi hyödyksi kaupunkipihoissa, puutarhoissa ja pientareilla ylläpidettävät niityt, joita niitettäisiin vain kerran tai kahdesti kesässä. Vaikka hoidetuista nurmikoista vain osa muutettaisi niityiksi, voisi niittyjen pinta-ala moninkertaistua. Siinä säästyy rahaa ja bensaa, ja luonnonkasvit ja pölyttäjät kiittävät.
Mitä mieltä olet viheralueiden hoidosta? Leikataanko nurmikoita liikaa ja turhan tarkkaan? Vastaa kommentoimalla tätä juttua. Voit osallistua keskusteluun myös Kalevan Facebookissa.