Iso ongelma ovat lämmitysenergiaa harakoille päästävät vanhat asuinkiinteistöt. Niiden hukkalämpöä on kuitenkin mahdollista kierrättää.
Polttomoottoriautot pitää kieltää ja lentomatkailulle säätää haittavero. Tuota maata ovat pääargumentit suomalaisessa ilmastokeskustelussa.
Kotitalouksiemme suurimmat hiilidioksidipäästöt aiheutuvat kuitenkin asumisesta. Yksityisautoilun päästöt ovat reilusti alle puolet asumisen päästöistä.
Pohjoisessa ilmastossa avainasemassa on lämmitys. Uudet kerrostalot on varustettava lämmön talteenottojärjestelmällä. Se on vähentänyt sekä päästöjä että kustannuksia, mutta ongelma on noin 36 000 kerrostaloa käsittävä vanha rakennuskanta. Sen lämpö menee pääosin harakoille.
– Ruotsi on pätevä vertailumaa. Siellä esimerkiksi poistoilmalämpöpumppuja käytetään huomattavasti enemmän kuin meillä, toteaa tutkija Hannu Savolainen Suomen ympäristökeskuksesta.
– Toki meilläkin päästöjä on saatu alas. Se johtuu lähinnä päästökaupan alaisesta sähkön ja lämmön tuotannon muutoksesta.
Uusia älykoneita vanhoihin kerrostaloihin
Käytettävissä on myös moderneja kotimaisia keinoja asumisen lämpöhukan hillitsemiseksi.
Niitä on kehittänyt muiden muassa leppävirtalainen HögforsGST Oy. Kaukolämpölaitteisiin erikoistuneella Suomen ja Ruotsin markkinajohtajalla on tuotannossaan älyohjaukseen perustuvia ratkaisuja, jotka kierrättävät asunnossa käytetyn energian uudelleen lämmitykseen. Ne sopivat erityisesti vanhoihin kerrostaloihin.
Toimitusjohtaja Antti Hartmanin mukaan nettiin kytkettävä järjestelmä osaa säätää lämmityksen optimaaliseksi, raportoida tekemisistään ja kommunikoida energialaitoksen kanssa. Lisäksi se on etäkäytettävä.
– Sen rinnalla voi olla lämpöpumppuja, jolloin kyse on hybridilämmityksestä. Tällöin ohjausjärjestelmä valikoi kaukolämpöä ja lämpöpumppulämpöä vähän niin kuin hybridiauto kulloinkin sopivinta energialähdettä.
Säästäminen ei energialaitosten ykkösintressi
Yksi kynnyskysymys on kunnallisten energialaitosten asenne. Se on säästämisen suhteen vaisu, sillä mitä niukemmin energiaa kuluu, sitä vähemmän laitokset kehräävät rahaa.
– Paljon on myös keskitytty siihen, millä energiaa tuotetaan. Tavoitteena on tuotannon päästöjen saaminen alas, mikä monesti tarkoittaa tolkuttoman kalliiden uusien voimalaitosten rakentamista. Se on näyttävää toimintaa ja poliittisesti helppoa ajettavaa, Antti Hartman pohtii.
– Selväsanaisemmin pitäisi puhua siitä, miten kulutusta saadaan vähennettyä. Kiinteistökanta on syytä saada energiatehokkaaksi.
Tämän puolesta puhuu hiilineutraaliuden tavoite, joka siintää 20–30 vuoden päässä. Koska rakennuskanta kuitenkin uudistuu vain reilulla prosentilla vuodessa, nykyisistä rakennuksista on tuolloin yhä käytössä lähes 80 prosenttia. Niistä monissa on poistoilmakierrätys.
Auto on näkyvä esine, lämpö ei ole
Suomalaisessa julkisuudessa liikenteen päästöt ovat esillä asumista enemmän.
Hannu Savolaisen mielestä se on ymmärrettävää, koska liikenne on iso sektori ja sen osuus kotitalouksien hiilijalanjäljessä on kasvanut.
Antti Hartman puolestaan muistuttaa, että auto on kansalaisille kodin lämmitystä konkreettisempi asia.
– Jokainen tietää millaisella autolla ajaa, mutta läheskään kaikki kerrostalossa asuvat eivät tiedä, mistä heidän huoneistonsa lämpö tulee. Noin puolet suomalaisista asuu kaukolämpötalossa.
Lämmitys vie runsaasti energiaa
Rakennusten lämmitys vie 27 prosenttia kaikesta Suomessa käytetystä energiasta.
Asuinrakennusten osuus energian loppukulutuksesta on 20 prosenttia. Siitä 66 prosenttia kuluu tilojen lämmitykseen.
Ylivoimaisesti yleisin lämmitystapa on kaukolämpö.
Suuren kerrostalon lämmityskustannukset voivat olla 50 000–100 000 euroa vuodessa.
HögforsGST:n toimitusjohtajan Antti Hartmanin mukaan summa on puolitettavissa kehittyneillä lämpöä talteen ottavilla ja kierrättävillä järjestelmillä.
Valtioneuvosto teki torstaina päätöksen energia-avustuksista erityisesti kerrostaloille.
Kerros- ja rivitaloille voi ensi vuodesta alkaen saada tukia, jos rakennus saneerataan energiatehokkaaksi. Tukiin on varattu 100 miljoonaa euroa seuraavalle kolmelle vuodelle.
