Kotimaa

Lapsen ei tarvitse opettaa itseään, muistuttaa Ope­tus­hal­li­tus – opetusneuvos teroittaa opettajien roolia: "Kaiken pitää olla suunniteltua"

Peruskoulun uudet opetusmenetelmät ovat herättäneet runsaasti keskustelua. KUVA: Jane Iltanen
Kotimaa 18.8.2019 13:45
STT

Ekaluokkalainen tarvitsee apua vielä melkein kaikessa: Edes koulussa olemisen pelisäännöt eivät ole itsestäänselvyys

Koulujen alku on herättänyt vilkasta keskustelua peruskoulun uusien opetusmenetelmien ja modernien oppimisympäristöjen ongelmista.

Useat eri mediat ovat uutisoineet lasten, vanhempien ja opettajien tyytymättömyydestä. Huolenaiheina ovat olleet muun muassa opetuksen puute ja lasten kyvyttömyys keskittyä meluisassa ympäristössä.

Yle kertoi torstaina kuudesluokkalaisesta tytöstä, jonka koulumenestys alkoi kärsiä uusia oppimismenetelmiä hyödyntävässä koulussa. Tyttö koki, että hänelle annettiin liikaa vastuuta asioiden oppimisesta. Lopulta hän vaihtoi koulua heikentyneiden arvosanojensa vuoksi.

Opetushallituksessa on huomattu, että jostain kenkä puristaa.

–  Viime päivien uutisoinnista saa käsityksen, että oppilaat ovat oman onnensa nojassa opetustilanteessa, ja näinhän sen ei pitäisi olla, sanoo opetusneuvos Marjo Rissanen STT:lle. Hän on Opetushallituksen perusopetus- ja varhaiskasvatusyksikön päällikkö.

Opetushallitus laatii perusopetussuunnitelma perusteet, jotka toimivat pohjana kuntien ja koulujen omille opetussuunnitelmille. Kouluissa on siis omat työskentelykäytännöt, jotka perustuvat valtakunnallisiin perusopetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin.

Taustalla osallistuvan kansalaisen malli

Rissasen mukaan keskustelussa on esitetty kritiikkiä etenkin lasten itseohjautuvuutta kohtaan, vaikka kaikilla ei ole käsitystä siitä, mitä se oikeastaan tarkoittaa.

Itseohjautuvuus on esimerkiksi sitä, että opettaja ohjaa lasta kehittämään oppimistaitoja. Opettaja neuvoo, miten lapsi voi itse löytää tietoa ja miten sitä voi käyttää ongelmien ratkomiseen.

Rissanen painottaa, ettei vastuuta uuden oppimisesta voi sysätä lapselle. Opettajalla on yhä päävastuu opetuksesta.

–  Opettajan täytyy huomioida oppilaan oma kehitystaso ja ikäkausi päättäessään, minkä verran vastuuta voidaan lapselle antaa.

Itseohjautuvuuden taustalla on Rissasen mukaan ajatus osallistuvasta kansalaisesta. Sitä, mikä on alakoulua käyvälle pikkukansalaiselle sopiva määrä vastuuta, onkin vaikea sanoa.

Rissasen mukaan ekaluokkalainen tarvitsee vielä paljon opettajan opastusta ihan perusasioissa: miten koulussa ollaan, miten kuunnellaan toisia ja miten saa itse puheenvuoron.

Sopiva määrä valinnanvapautta voi olla esimerkiksi se, että lapsi päättää itse, miten hän hoitaa annetun tehtävän.

–  Itse näen, että kaiken pitää olla suunniteltua. Opettajilla pitää olla pedagoginen lähtökohta ja näkemys, mihin toiminnalla pyritään, jotta se on tarkoituksenmukaista oppilaan kannalta.

Pulpetittomuus ei ole pakko

Myös uudenlaiset oppimisympäristöt ovat saaneet moitteita. Ilta-Sanomat kertoi lauantaina opettajasta, jonka mielestä avoimet oppimisympäristöt ovat haitallisia paitsi lapsille myös opettajille. Opettajan mukaan opettajien aika kuluu lapsilauman kaitsemiseen, eikä itse opetuksesta tahdo tulla mitään.

Moderneja avoimia oppimisympäristöjä yhdistää monesti esimerkiksi se, että lapset saavat itse valita paikkansa ja oma pulpetti puuttuu. Perinteistä luokkahuonetta ei ole, vaan tiloja muunnellaan esimerkiksi erilaisilla verhoilla ja kotarakennelmilla.

–  Esimerkiksi tilojen akustiikka on noussut esille. Tilat voivat olla rauhattomia. Kun oppimisympäristöjä suunnitellaan, on tärkeää, että ne toimivat hyvin, ovat turvallisia ja innostavat oppimaan, Rissanen sanoo.

Mikään ei kuitenkaan pakota kouluja luopumaan tavallisesta luokkamuotoisesta opetuksesta. Rissanen korostaa, että kaikissa kouluissa täytyy joka tapauksessa olla opetukseen ja eri oppiaineisiin soveltuvat tilat. Hänen mukaansa oppiminen on kouluissa ydinasia, ja kaiken muun ympärillä on tuettava sitä.

Opettajakaan ei huomaa kaikkea

Rissanen toivoo ongelmatilanteissa kotiväeltä oma-aloitteisuutta koulun suuntaan. Vanhempien on kerrottava opettajalle, jos lapsi saa harteilleen liian paljon vastuuta tai tämä ei koe saavansa riittävästi opetusta.

–  Jos vanhemmat havaitsevat, että omalla lapsella on liian vaikeita tehtäviä tai että koulussa ei mene hyvin, on otettava yhteys opettajaan ja kouluun. Sitten voidaan käydä läpi, mitä asialle voidaan tehdä.

–  Oppilaat ovat erilaisia. Toiset tarvitsevat enemmän huomiota ja toiset vähemmän. Voihan olla, ettei opettaja tiedä, että oppilas kokee saaneensa liian vähän huomiota. Hyvä kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää oppilaiden koulutyön onnistumisen kannalta, Rissanen muistuttaa.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (150)

Kouluun ei mennä viihtymään vaan oppimaan uutta eri oppiaineista, sosiaalistuminen tulee siinä sivussa. Koulussa pitää oppia myös käytöstapoja ja organisoimaan. Nyt on kuitenkin kouluihin tuotu sohvia ja tyynyjä lattioille, lapset lojuvat ja löhöävät sen sijaan että istuisivat ryhdikkäästi luokassa. Muutos on tultava, järjestys takaisin kouluihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pienille koululaisille täytyy vähitellen näyttää suuntaa itseohjautuvuuteen ja se edellyttää sitä, että peruskoululaisille on kehittynyt oppimaan oppimisvalmiudet ja kyky oma-aloitteisesti hankkia tietoa. Lapset kehittyvät yksilöllisesti omaa tahtia riippuen esim. kotitaustasta. Suomen peruskoulun opettajat eivät ole tehtäviensä edellyttämällä tasolla, he eivät ymmärrä lapsen kehitysasteen merkitystä oppimisessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tällaisista kommenteista huolimatta kerron ylpeästi olevani suomalainen peruskoulun opettaja. Suomalaiset opettajat on jo vuosikausien ajan rankattu maailman parhaimmistoon. Ehkä me siis ymmärrämme jotakin "lapsen kehitysasteen merkityksestä oppimisessa".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa on kuitenkin tuhansia nuoria peruskoulun päättäneitä nuoria, he eivät tiedä mitä voisivat tehdä. Minun kouluaikanani ei tällaista tapahtunut, nuoret lähtivät koulusta päättötodistus kädessään selkä suorana. He pärjäsivät. Miksi? Selvitä se itsellesi "ylpeä opettaja"! Mieti myös millä vuosikymmenellä minä aloitin koulunkäynnin. Nyt olen yliopistossa akateemisen loppututkinnon suorittanut ja suoraselkäinen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näinhän se on. Minäkin luulen olevani omassa työssäni huippuhyvä. Mutta totuushan on se että olen sitä laajaa keskikastia. En ole opettaja.
Kerran eräs sijaisopettajana toiminut lausui, ei sovi oikein minulle, pitää yrittää olla koko ajan niin erinomainen. Ja lopulta sitä kai luuleekin olevansa erinomainen.
Luullaanhan me lähes kaikki olevamme erinomaisia autoilijoitakin.
Realistista itsearviointia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meillä on hyviä kouluja ja huonoja kouluja, hyviä opettajia ja huonoja opettajia. Suurin osa on sitä keskikastia.
Vuosia sitten Helsingin yliopiston lastentarhan opettajien koulutuksesta vastaava professori lausui: meillä on erinomaisia päiväkoteja, suurin osa on keskiverto hyviä, mutta meillä on myös huonoja päiväkoteja, joita pitäisi kehittää paremmiksi.
Näinhän se on kaikessa toiminnassa kouluissa, vanhustenhuollossa jne.
Ei ole olemassa yhtä tasoa, jolla tasolla kaikki opettajat ja koulut toimivat.
Siten yksittäiset, subjektiiviset kokemukset koulutuksen laadusta eivät ole päteviä kertomaan koko peruskoulun laadun tasosta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kokemukset ja näkemykset tämän päivän koulusta opetusmentelmineen eivät ole suinkaan yksittäisiä subjektiivisia kokemuksia. Kannattaa lukea asiaa koskevia artikkeleita, kuunnella vanhempien, opettajien ja merkittävien alan asiantuntijoiden kannanottoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Asiantuntijoidenkin näkemykset ovat usein subjektiivisia mielipiteitä. Pitäisi tehdä kattavaa tieteellistä tutkimusta. Muutakin kuin pisa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä riittävän laajat yhtenäiset näkemykset ja kokemukset ovat aivan muuta kuin subjektiivisia mielipiteitä. On asioita, jotka näkee, kuulee ja ovat tapahtuneet ja varmasti ovat totta, vaikka niistä ei ole tieteellisiä tutkimuksia. On myös muita kuin oppimiseen liittyviä ongelmia kuten melu avoimissa tiloissa, toisten syrjäytymistä, ergonomisia haittoja ym. Suosittelen lämpimästi laaja-alaista asiaan perehtymistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Edellinen oikeistohallitus kunnostautui suomalaisen koulutustason alasajossa, jota toki toteutettiin jo aiemminkin, sillä meillä on yhtäjaksoisesti maassa valtaa käyttäneet oikeistoenemmistöiset hallitukset jo 16 vuoden ajan. Jo pelkästään peruskoulu on mennyt jo niin kauan ja niin paljon vikasuuntaan, että suomalaiset asiantuntijat joutuvat jatkuvasti vastailemaan ulkomaisten kouluexperttien kummasteluihin. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminta puhumattakaan ammatillisesta koulutuksesta saatettiin Sipilän hallituksen leikkauksilla tilaan, jossa taso jatkuvasti vain laskee. Suomen koululaitoshan oli pitkään PISA-tilastojen kärkimaa, jota haluttiin matkia eri puolilla maailmaan. Leikkaukset ja niiden vaatimat opetusmenetelmien muutokset ovat jo muuttaneet tilanteen kokonaan, jota ulkomaiset kouluexpertit eivät lakkaa ihmettelemästä.
Leikkaukset hallitus kätki ovelasti puettuna muotoon "koululaitoksen uudistaminen ja kehitystyö". Nyt jo jokainen kansalainen ymmärtää kuinka meitä jymäytettiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei rahalliset panostukset koulutukseen tai vastaavasti leikkaukset näy koulutuksen tuloksissa heti seuraavana vuonna.
Iso laiva kääntyy hitaadti. Jos taso on laskenut syyt ovat kyllä edellisten hallitusten toimissa, ei tämän edellisen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt meni haukku väärään kohteeseen, kun edellistä hallitusta haukut. Minä osoitan syyttävällä sormella uutta OPSia, jonka ovat jotkut muut kuin ministerit laatineet.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei ops voi olla syypää. Suurin osa opettajista opettaa kuten ennenkin, vaikka opsit muuttuvat.
Ja opetusmetodi on se, jolla itseä on opetettu kouluaikana.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Menepä tutustumaan esim. johonkin Oulun uuteen kouluun, jossa ei ole luokkahuoneita vaan seinättömiä valtavia halleja, joissa saattaa "opiskella" 80 lasta yhtä aikaa. Tämä, samoin kuin itseohjautuvuus ovat uuden OPSin mukaisia toteutuksia. Nykyiset oppilaat joutuivat tahtomattaan tällaisen uuden suuntauksen koekaniineiksi ja heidän kouluaikansa saattaa mennä ohi koekaniineina ollessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Totta varmaan. Haitari on leveä koulujen kohdalla. Totta varmaan että isoissa kaupungeissa mennään uusien tuulien mukaan, kun on ylätason hallintoa ja uuden opsin toimeenpanoon virkamiehiä.
Pikku kunnissa on tuskin uudesta opsista kuultu. Kirjo on valtava, ei ole yhtä samanlaista petusopetusta Suomessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sitä ihmettelen miksi opettajat ovat hiljaa tämän mylläkän keskellä. Itsekseen kyllä saattavat päivitellä asiaa.
Tulee mieleen, että onko niin, ettei uskalleta leimaantumisen pelossa. Tuollaista opettajaa, joka nykymenoa arvostelee, pidetään vanhan aikaisena ja kehityskelvottomana, vaikka tosiasiassa hän on aivan oikeassa. Kuulostaa siltä, että aivan kuin kilpaillaan ja kehutaan (rehtorit, apulaisrehtorit?) kuinka meidän koulu on niin edistyksellinen, kun siellä oppilaat toimivat itseohjautuvasti ilman luokkarajoja. Se joka näkee, ettei keisarilla ole vaatteita joutuu mustalle listalle. Herätys ja rehellisesti asioita katsomaan!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos joku kirjoittaa esim. tänne, että hän on opettaja ja huolestunut koulun nykytilanteesta ja opettajien kasvavasta työtaakasta, vastaukset ovat tämänsuuntaisia: "Voi hellan lettas, justhan sinä pääsit 3 kk:n (!) kesälomalta, eiköhän tuo aika mene syyslomaa odotellessa. Ehkäpä sitten jaksat joululomaan asti . . . Opettajillahan on niin lyhyet työpäivät, että siihen verrattuna palkka on aivan ylisuuri . . . Opettajatkin voisivat opetella tekemään töitä . . . Jos opettaja ei saa järjestystä luokkaan, vika on tietenkin opettajassa . . ." Ja näin loputtomiin. Kaikki, jotka ovat joskus koulua käyneet, ovat omasta mielestään kasvatusalan ammattilaisia. En ihmettele, että vain harva opettaja lähtee julkisille foorumeille asiaa tuomaan esille. Mutta nostan hattua niille rohkeille opettajille ja perheille, jotka näin tekevät.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä kirjoitus! Olen täysin samaa mieltä. Näinhän asia on. En tiedä ovatko ne, jotka kirjoittelevat opettajien pitkistä lomista, helposta työstä, hyvästä palkasta, ym. soppaa, todellakin niin täysin tietämättömiä todellisuudesta vai onko kysymys tahallisesta ilkeydestä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Opettajillahan on pitkät lomat, joilla he kertovat lataavansa akkuja.
Tottahan työ on vaativaa, mutta useat kertovat olevansa kutsumusammatissa ja rakastavansa työtä lasten parissa.
Onhan siinä motivaatiota kerrakseen

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vertailin kerran tuttavani kanssa lomiemme pituuksia. Hän - nyt jo eläkkeellä - oli töissä VR:llä, minä opettajana. Kun laskimme kumpikin kaikki vuosittaiset lomamme yhteen, yllätys oli meille molemmille melkoinen: hänellä oli enemmän vuosittaista lomaa kuin minulla. Hänellä oli mm. sellainen etu, että jos hän otti vuosilomansa varsinaisen lomakautensa ulkopuolella, hän sai sen puolitoistakertaisena. Kannatti siis säästää kuukauden kesäloma synkimpään syksyyn ja viettää puolitoista kuukautta aurinkorannoilla. Lisäksi tulivat pekkaset ja muut kolmivuorotyöhön liittyvät huojennukset, joita kaikkia en edes muista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (150)

Uutisvirta

19:15
Tupoksen ABC:n pihalla voi olla yöllä parkissa jopa 70 rekkaa – hyville taukopaikoille on Oulun seudulla kysyntää: "Kuljettajat ajavat koko ajan kelloa vastaan" Tilaajille
19:13
Kerrostalon kellarissa syttyi tulipalo Kuhmossa – asukkaita jouduttu evakuoimaan
18:58
Migrin ylijohtaja: Välimereltä tulevilla turvapaikanhakijoilla räätälöidään apua – yksin tuleville lapsille tarvitaan riittävästi ohjaajia
18:53
Ettan tuska kasvaa, viikon sisään jo toinen tyly 0–3-tappio kotipelissä – kapteeni Markus Väisänen vaatii joukkueeltaan parempaa valmistautumista peliin
18:43
Kulkuväylät ja pihat ovat nyt peilijäällä – lähetä kuvia talvisateen tekemästä liukkaudesta
18:07
Osallistu kyselyyn: Mitä laitat laskiaispullan täytteeksi – vihreitä kuulia, mantelimassaa, hilloa vai salmiakkia?
18:00
Timo Reinikka näyttelee Oulussa muistisairaan isän roolin – Sir Anthony Hopkins esittää saman roolin Florian Zellerin näytelmästään itse ohjaamassa The Father -elokuvassa Tilaajille
153
Vihreät lupaa korvata maaseudulla bensan hinnan korotukset – "Jos ei joukkoliikennettä, jollain tavalla pitää kompensoida"
70
Näkökulma: Suomi ostaa kymmenen miljardin euron palovakuutuksen, jonka pitää olla voimassa pitkälle 2060-luvulle – nämä ovat hävittäjäehdokkaiden näkymät
65
Vihreiden puheenjohtajan uudet ilmastoesitykset: 16-vuotiaille äänioikeus ja hallituksen kanssa samaan pöytään päättämään ilmastotoimista
55
Vorot iskivät Oulun Verkkokauppa.comiin ja veivät huomattavan määrän elektroniikkaa – poliisi kertoi tuntomerkkejä paikalta poistuneesta henkilöstä
28
Presidentti Niinistö ulkoministeri Haaviston esitutkinnasta Ylellä: "Voi olla hänen itsensä kannalta kiusallinen tilanne"
25
Elina Lepomäki ei haasta Orpoa, mutta saattaa pyrkiä kokoomuksen varapuheenjohtajaksi – "Oppositiotyössä aletaan niittää tulosta, siitä ei ole kahta sanaa"
24
Lastenpsykiatriaan ohjataan yhä enemmän psyykkisestä häiriöstä kärsiviä lapsia ja nuoria – Oulun yliopiston professori: "Potilaiden määrä on selkeästi lähtenyt kasvuun"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Etelä-Lapissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Milloin Marinin hallitus kaatuu?

242 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Eläkkeet

Vähän väliä joku välittää ettei eläkerahat riitä. Kuitenkin sen jälkeen kun taitettu indeksi tuli vuonna 1995 ovat eläke... Lue lisää...
Pekkaxy

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

22.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image