Uu­ti­sa­na­lyy­si: Sää­ti­las­tot leu­to­jen talvien ar­moil­la – Tal­vi­kuu­kau­sien lämpö en­nus­taa tästä vuo­des­ta ta­van­omais­ta läm­pi­mäm­pää

Vuodesta 2020 on tulossa tavanomaista lämpimämpi. Tammikuu oli koko maan keskilämpötilaa tarkasteltaessa tilastohistorian toiseksi leudoin ja Suomen etelä- ja keskiosissa jopa ennätyksellisen leuto, kirjoittaa toimittaja Pekka Rahko.

Huippulämpimälläkään kesällä ei ole kovin merkittävää vaikutusta vuoden keskilämpötilaan. Sen sijaan talvikuukausien lämpötilat määräävät suuressa määrin sen, millainen vuodesta tulee kokonaisuutena. Arkistokuva.
Huippulämpimälläkään kesällä ei ole kovin merkittävää vaikutusta vuoden keskilämpötilaan. Sen sijaan talvikuukausien lämpötilat määräävät suuressa määrin sen, millainen vuodesta tulee kokonaisuutena. Arkistokuva.
Pekka Rahko
Pekka Rahko

Vuodesta 2020 on tulossa tavanomaista lämpimämpi. Tammikuu oli koko maan keskilämpötilaa tarkasteltaessa tilastohistorian toiseksi leudoin ja Suomen etelä- ja keskiosissa jopa ennätyksellisen leuto.

Päättynyt helmikuu jatkoi lauhaa talvea. Esimerkiksi Oulussa vertailukaudelta 1981–2010 laskettu helmikuun keskilämpötila on -9,2 astetta. Helmikuun vuorokautisista keskilämpötiloista kymmenkunta oli Oulussa plussalla ja vain parina päivänä alle tuon 9,2 pakkasasteen. Helmikuukin päätyi tilastoihin selvästi keskivertoa lämpimämpänä.

Tässä ei sinällään ole mitään uutta. Vuodesta 2013 lähtien Oulussa vain yksi helmikuu – vuoden 2018 – on ollut vertailukauden keskiarvoa kylmempi.

Mutta onhan tässä vielä vuotta jäljellä, miten kahden kuukauden perusteella voi ennustaa, että vuodesta on tulossa tavanomaista lämpimämpi?

Twitterissä Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen muistutti hiljattain aihetta käsittelevästä artikkelista, joka on julkaistu Ilmastokatsaus-lehdessä.

Artikkelissa perusteltiin, miksi huippulämpimälläkään kesällä ei ole kovin merkittävää vaikutusta vuoden keskilämpötilaan.

Sen sijaan talvikuukausien lämpötilat määräävät suuressa määrin sen, millainen vuodesta tulee kokonaisuutena. Syynä tähän ovat kuukausien väliset erot lämpötilojen keskihajonnoissa.

Lämpötilan keskihajonta on suurinta joulukuusta helmikuuhun ulottuvalla jaksolla ja pienintä huhtikuusta syyskuuhun kestävällä jaksolla.

Lämpötilan muutokset ovat siis talvella huomattavasti kesää suurempia. Talvella kuukauden keskilämpötila voi poiketa keskiarvosta kymmenkunta astetta ja ylikin, mutta kesällä näin suuret poikkeamat eivät ole mahdollisia.

Niinpä yhden poikkeuksellisen lämpimän talvikuukauden vastapainoksi tarvittaisiin pari poikkeuksellisen kylmää kesäkuukautta, jotta koko vuoden keskiarvo tasoittuisi normaalimmaksi.

Kesäkuukausienkin lämpötilat ovat 2000-luvulla kuitenkin useammin nousseet kuin laskeneet.

Ilmastotilastot lasketaan 30 vuoden säätilastoista. 30 vuoden jaksoa pidetään riittävän pitkänä, jotta yksittäinen, sääoloiltaan poikkeuksellinen vuosi ei enää kovin voimakkaasti vaikuta keskiarvoon. Toisaalta se on katsottu myös riittävän lyhyeksi, jotta sen aikana ilmasto ei vielä ehdi muuttua merkittävästi.

Jälkimmäistä näkökantaa voi pohtia erityisesti päättyvän kymmenvuotisjakson tietojen valossa. Oulussa kaikkien vuodenaikojen lämpötilatilastoissa on viimeisen kymmenen vuoden ajalta enemmän keskivertoa lämpimämpiä kuin kylmempiä tilastomerkintöjä.

Erityisen selvästi ovat lämmenneet syksyt. Meteorologin katsannossa syksyä on syys–marraskuu. Oulussa tämän vuosituhannen syksyistä vain 2002 ja 2010 ovat olleet keskimääräistä kylmempiä, ensin mainittu kolme astetta ja jälkimmäinen asteen kymmenesosan verran.

Vuodesta 2011 alkaen kaikki Oulun syksyt ovat olleet keskiarvoa lämpimämpiä, kolme niistä vähintään kolme astetta lämpimämpiä.

Suomen nykyiset ilmastotilastot on määritetty vuosien 1981–2010 säähavaintotietojen perusteella.

Ilmastotilasto päivittyy lähivuosina 2010-luvun korkeilla lämpötiloilla ja toisaalta 1980-luvun kylmät talvet putoavat vertailujaksolta pois. Seuraavat pitkän ajan keskiarvot tulevat siis monilta osin olemaan nyt käytössä olevia korkeampia.

Jos nämä trendit jatkuvat, 2020-luvulla riittää paljon lämpimiä vuosia ja vuodenaikoja. Nähtäväksi jää, miten ripeästi ilmastonmuutos etenee 2020-luvulla ja jääkö uusi vertailujakso heti "ajastaan jälkeen".