EU:n itälaajentuminen lisää entisestään verokilpailua alueella, sillä kymmenessä uudessa jäsenmaassa verotus on selvästi kevyempää kuin nykyisissä jäsenmaissa keskimäärin. Tämä koskee erityisesti yritysverotusta. Monissa nykyisissä EU-maissa kilpailuun on jo vastattu.
Suomessakin yritysten veroprosentti on kaavailtu tiputettavaksi 29 prosentista 26 prosenttiin ensi vuoden alussa. Nykyisistä jäsenmaista omassa luokassa painii Irlanti, joka perii yrityksiltä 12,5 prosentin veron.
Alhaisen yritysverotuksen on ennakoitu johtavan siihen, että yritykset sijoittavat vastaisuudessa toimintansa tuleviin jäsenmaihin ja siirtävät myös nykyistä tuotantoa niihin.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan selvityksen mukaan tilanne ei ole aivan niin yksioikoinen.
Verotusta houkuttelevampana tekijänä yritykset mainitsivat uusien jäsenmaiden markkinoiden kasvun ja alhaiset kustannukset. Uusien jäsenmaiden talouskasvun odotetaan olevan jatkossakin selvästi pirteämpää kuin nyky-EU:ssa.
Siirtymisen suurimpina esteinä ovat uusien maiden hallinto, taloudellinen epävakaus ja puutteellinen infrastruktuuri.
Vaikka yritysten sijoituspäätöksiin vaikuttavat ratkaisut ovat monen asian summa, Etlan tutkimuksen tekoon osallistunut tutkimuspäällikkö Markku Kotilainen sanoo verotuksen painavan.
- Uusien alhainen verotus on yksi haaste muiden joukossa vanhoille jäsenmaille, Kotilainen arvioi.
Uusilla paineita
myös korotuksiin
Verokisan vaarana on, että valtioille jää aikaisempaa vähemmän rahaa julkisiin palveluihin ja yhteisiin hankintoihin. Pahimmillaan sen on pelätty rapauttavan koko hyvinvointiyhteiskunnan.
Kotilainen muistuttaa, että erityisen paljon tarvetta infrastruktuurin ja muuhun yhteiskunnan kehittämiseen on uusissa jäsenmaissa. Ei ole siis sanottu, että ne voivat kisailla veroilla loputtomiin. Jos yhteiskunnan peruspalvelut ovat retuperällä, alhainen verokanta ei riitä houkuttelemaan yrityksiä.
Uusille jäsenmaille voi tulla paineita kiristää verotusta myös siksi, että tullitulot siirtyvät EU:lle.
- Jotta uudet jäsenmaat voivat hyötyä esimerkiksi aluetuista, niiden on pistettävä myös omaa rahaa likoon. Sekin lisää paineita verotuksen nostoon, Kotilainen lisää.
- Uudet maat ovat yhtä lailla kahden tulen välissä, hän huomauttaa.
Verokilpailu tekee
tekemättömän työn?
Toisaalta verokilpailu voi myös tehdä työn, jossa jäsenmaat ovat olleet haluttomia liikkumaan: kilpailu yhdenmukaistaa verotusta ja ryhdistää sisämarkkinoita. Nykyisin jäsenmaat päättävät verotuksesta pääosin itse.
EU:n toimivaltaan kuuluu lähinnä arvonlisäverotuksen vähimmäistasosta ja yritysverotuksen periaatteista päättäminen. Yritysverotuksessakin tärkein eli sen tasosta ja rakenteesta päättäminen on kunkin jäsenmaan oma asia. Sama koskee palkkatulojen verotusta.
Alkoholin, tupakan ja mineraaliöljyjen valmisteveroja on yhtenäistetty, mutta se ei estä veroeroja. Jos hintaerot ovat suuria ja edullisemmat tuotteet ovat helposti haettavissa naapurista, rajakauppa laittomine lieveilmiöineen alkaa kukoistaa.
Tämä on tuttua Suomessa. Viron EU-jäsenyyden myötä halvan oluen ja viinan rahtaamisen naapurista laskettiin nousevan sietämättömiin määriin ja Suomi alensi alkoholin verotusta.
Viro kisailee
omassa sarjassa
Verokilpailun kannalta houkuttelevin tilanne on Virossa, jossa yritykseen jätetystä voitosta ei peritä lainkaan veroa. Jaetusta voitosta vero on 26 prosenttia, mutta vero on kaavailtu tiputettavaksi 20 prosenttiin.
Veroasiantuntija Sebastian Kellas tilintarkastusyhteisö KPMG:stä uskoo suurempaan laskuun, sillä Viron nykyjärjestelmä ei täytä EU:n direktiivin määräyksiä. Siirtymäaika umpeutuu vuoden 2008 lopussa.
Viron nykyinen veroprosentti kohdistuu osingonjakoon, mutta jakamattomista osingoista ei peritä veroja.
- Viron nollaverotus on ihan ok, mutta osingon jakoon kohdistuva verotus on direktiivin vastainen. En kuitenkaan usko, että Virolla on varaa kokonaan nollatasoon pitkällä aikavälillä, Kellas selvitti.
- Oma arvaukseni on, että prosentti löytyy 10-15 prosentin väliltä, hän jatkaa.
Veroprosentin lisäksi kokonaisverorasitukseen vaikuttaa veropohja eli mitä kaikkea verotetaan. Kellaksen mukaan veropohjassa ei näyttäisi olevan suuria eroja. Suurimmat erot tulevat osakkeiden myyntivoiton verotuksesta. Jos myyntivoittoa ei veroteta, myöskään myyntitappiota ei saa vähentää verotuksessa.
Myös erilaiset välilliset verot ja investointikannustimet vaikuttavat kokonaisverotukseen. Nykyisistä jäsenmaista esimerkiksi Ruotsi saa tiputettua yritysten kokonaisverorasituksen Suomea alemmaksi verovarauksilla.
- Pienetkin asiat vaikuttavat. Oikean kuvan saaminen edellyttää kuitenkin esimerkkiä elävästä elämästä, jotta vertailu olisi mahdollista. Toisessa yrityksessä lopputulos voi olla toisenlainen, Kellas selvittää.
Lähtökohtaisesti yritystä verotetaan siellä, missä sen toiminta on. Esimerkiksi suomalaiskonsernin virolaisen tytäryhtiön verotus määräytyy Virossa.