Uusista EU-maista tulevien työntekijöiden pääsyä Suomen markkinoille halutaan lykätä. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on valmis hyväksymään hallituksen esityksen kahden vuoden siirtymäajasta, jonka aikana voidaan rajoittaa työntekijöiden pääsyä uusista EU-maista Suomen työmarkkinoille. Valiokunnan päätös syntyi pitkällisen harkinnan tuloksena. Siirtymäaika voi suomalaisen työvoiman suojelun sijasta ohjata tänne tulevia ulkomaalaisia reppufirmojen vuokratyövoimaksi, joiden työehtoja on vaikeampi valvoa.
Tämän vuoksi valiokunta vaatii keskiviikkona valmistuneessa mietinnössään, että hallituksen on seurattava tarkoin vappuna alkavan siirtymäajan vaikutuksia työllisyystilanteeseen ja työvoiman käyttöön. Jos on tarpeen, eduskunnalle on tuotava pikaisesti esitys siirtymäkauden lyhentämisestä tai lain soveltamisalan supistamisesta.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) toivoi viime viikolla, että työvoiman vapaan liikkuvuuden siirtymäaikaa lyhennettäisiin hallituksen esittämästä kahdesta vuodesta. Vanhasen näkemys sai tukea vain työnantajapuolelta.
Täysistuntokäsittelyyn vielä tällä viikolla tuleva lakiesitys koskee Tshekin, Viron, Latvian, Liettuan, Unkarin, Puolan, Slovenian ja Slovakian kansalaisten Suomessa tapahtuvan ansiotyön edellytyksiä. EU:n jäseniksi liittyvät vappuna myös Kypros ja Malta, mutta maiden koon ja elintason vuoksi niiden siirtymäaikaa ei pidetä tarpeellisena.
Halpatyövoiman kilpailu uhkana
Kahdeksaa maata koskevasta siirtymäsäännöksestä sopi jo edellinen hallitus neuvotteluissa, jotka käytiin työmarkkinajärjestöjen kanssa. Uusien jäsenmaiden kansalaisten pääsyä nykyisten EU-maiden työmarkkinoille voidaan rajoittaa liittymissopimusten mukaan kahden vuoden ajan. Jatkoakin on mahdollista saada, jos jäsenvaltion työmarkkinoille uhkaa aiheutua liikkuvuuden vapauttamisesta vakavia häiriöitä.
Viime aikoina ei ole enää pidetty esimerkiksi virolaisten massiivista vyöryä Suomen työmarkkinoille kovin todennäköisenä. Samaan aikaan on myös vuokratyövoiman käytön kasvu muuttanut tilannetta.
Jos suomalaiset yritykset haluavat palkata siirtymäaikana uusista jäsenmaista henkilöstöä, niiden on saatava työvoimatoimistolta asiaa koskeva päätös. Sen sijaan näiden maiden yritykset voivat vapaasti tuoda Suomeen omia työntekijöitään vuokratyövoimana tai palveluja tuottavina ns. lähetettyinä henkilöinä.
Valvonta on silloin oleellisesti vaikeampaa kuin suoraan Suomessa toimiviin yrityksiin palkattujen työntekijöiden osalta. Pelkona on, että kilpailu tapahtuu Suomen säännöksiä heikommin työehdoin, vaikka periaatteessa ehtojen tulisi olla työntekomaan määräysten mukaisia.
Suomi ei aikoinaan pitänyt tarpeellisena neuvotella omaan liittymissopimukseensa oikeutta rajoittaa myös palveluja tarjoavien yritysten työntekijöiden tilapäistä liikkumista aroilla aloilla. Tällaisen poikkeussäännöksen saivat Itävalta ja Saksa.
Vaaravyöhykkeessä voivat olla mm. kuljetus-, siivous-, rakennus- sekä hotelli- ja ravintola-alat. Alakohtaisten häiriöiden lisäksi myös alueelliset ongelmat voivat olla mahdollisia.
Valvontalait syksyllä eduskunnan käsittelyyn
Jotta kokonaiset toimialat eivät siirtyisi ulkomaalaisten toimijoiden hoidettavaksi, valiokunta pitää tärkeänä lähetettyjen työntekijöiden työehtojen valvonnan tehostamista. Suomalaisten ehtojen noudattaminen on tärkeää kotimaisen työllisyyden ja yrittäjien suojelemiseksi.
Jukka Gustafssonin (sd.) johtama työelämä- ja tasa-arvovaliokunta edellyttää, että tätä koskevat esitykset tuodaan eduskunnan käsiteltäviksi jo kuluvan vuoden syysistuntokauden aikana.
Tilanne voi vaikeutua vielä entisestään, jos EU-komission esitys palveludirektiiviksi toteutuu esitetyssä muodossa. Silloin jouduttaisiin useimmiten soveltamaan alkuperämaan säädöksiä ja valvontavelvollisuutta, kun palveluja tarjotaan yli EU-maiden rajojen.
Vihreiden ainoa edustaja Heidi Hautala esitti työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa hallituksen siirtymäaikoja koskevan esityksen hylkäämistä, mutta ei saanut kannatusta. Asiasta äänestetään vielä täysistunnossa.