Kiimingin kunnantalon käytävillä on hiljaista. Kyllä ovien takana vielä joitakuita yksinäisiä on, mutta heilläkin jo vähintään toinen jalka Oulussa. Rauha on näennäistä, sillä vähällä väellä pidetään kunta täysillä käynnissä vielä ensi vuosi.
Ihan "fifty-fifty" on kunnanjohtaja Jukka Weisellkin, sillä elokuun alusta saakka hän hoitanut puolet työajastaan eläkkeelle jääneen strategiajohtajan Esa Katajamäen tehtäviä Oulussa.
Oulun kaupunginvaltuuston maanantaisella organisaatiopäätöksellä tehtävät siirtyvät ensi vuoden alussa kokonaan Weisellin harteille, titteli tosin muuttuu talousjohtajaksi.
Uuden Oulun johtajista käyty keskustelu ei ole vienyt Weisellin yöunia, vaikka välillä on tuntunut, että tupaan on tullut vähän ylimääräistäkin. Todellisuudessa kolmen kunnanjohtajan sijoittuminen keskushallintoon näyttää tapahtuvan vaivattomasti ja niin, että kunkin erityisosaaminen ja kokemus tulee hyödynnettyä.
"Vähän on huvittanutkin tämä keskustelu. Tietysti siihen liittyy myös politiikkaa", huomauttaa Weisell, joka itse on sitoutumaton.
Uuden Oulun talousjohtajan vastuulla on talous, rahoitus, omistajaohjaus ja konsernin strateginen maankäytön ohjaus. Normaalioloissakin näissä on pyörittelemistä, mutta nyt arvioita tulevasta joudutaan tekemään harvinaisen epävarmassa tilanteessa.
Maailmantalouden tila on arvaamaton ja heijastusvaikutuksia mahdoton arvioida. Kylmää kyytiä tulee myös valtion suunnasta. Valtiovarainministeriön esitys leikata kuntien yhteisöverotuloja ja valtionosuuksia tietää Weisellin mukaan kymmenien miljoonien menetyksiä myös Oulussa.
Laskelmien tekemistä helpottaisi, jos tulisi selkeitä linjauksia. Nyt esimerkiksi valtionosuusleikkauksista vaihtoehtoja on ainakin neljä.
"Me olemme tehneet laskelmia pahimman mukaan eli että valtio vähentäisi kunnille myöntämiään valtionosuuksia valtiovarainministeriön esityksen mukaisesti 631 miljoonaa euroa per vuosi."
Kiinteistöverojen irrottaminen verontasausjärjestelmästä ei uuden Oulun tapauksessa juuri hetkauta. "Ei siitä voi hurraata huutaa. Oulu pikkuisen voittaa, muut kunnat häviävät".
Ylipäätään konsti on Weisellin mielestä epäonnistunut, jos sillä pyritään vauhdittamaan kuntarakenteen muutosta.
"Se ei ohjaa millään lailla. On melkein kuin lottoarvonta, miten millekin kunnalle käy. Suuret eivät automaattisesti voita tai pienet häviä. Pahin tilanne on syrjäisillä kunnilla, joilla ei ole voimalaitoksia tai kesämökkejä ja jossa asuu paljon vanhuksia."
Weisell toivoo, että pienten kuntien joustavuus ja peruspalvelujen hyvä laatu pystyttäisiin turvaamaan myös uudessa Oulussa. Etua saadaan ennen kaikkea vetovoimaisuudessa ja perustasoa korkeammissa palveluissa. Mahdollisuuksia tulee enemmän.
Ja muuten, uuden talousjohtajan nimi luetaan kuten kirjoitetaan, ei siis aata. "Tätä mieltä oli saksanopettajani ja uskon häntä."
