Raskaan kaluston pyörän irtoaminen on aina liikenneturvallisuusriski. 100 - 120 kiloa levypyörineen painava rengas on liike-energialtaan tuhoisa iskeytyessään vastaantulevaan ajoneuvoon. Suomessa pahin tunnettu renkaan irtoamisen aiheuttama onnettomuus vaati neljän ihmisen hengen.
Kuolemaan johtavia tapauksia sattuu Suomessa keskimäärin yksi joka toinen vuosi. Kaikissa tapauksissa irralleen päässyt rengas aiheuttaa aina toisiin tienkäyttäjiin osuessaan vähintään merkittävää taloudellista vahinkoa.
Poliisin tietoon tapauksia tulee vuosittain noin 150. Arvioiden mukaan tapauksia on vuosittain yksin Suomessa noin kaksinkertainen määrä, mutta vahinkoa aiheuttamattomista tapauksista ei yleensä ilmoiteta kenellekään.
Osaltaan arvion vahvistaa Teknillisen Korkeakoulun autolaboratorion laboratorioinsinööri Panu Sainio, joka kartoitti ongelman laajuutta vuonna 2000 valmistuneessa selvityksessä.
Ensimmäinen merkittävä havainto oli, että tutkituissa tapauksissa rengas irtoaa yleensä vasemmalta eli vastaantulevan liikenteen puolelta.
Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että vastantulevan liikenteen sekaan joutunut rengas aiheuttaa vahinkoja, jotka tutkitaan. Oikealta puolelta irronnut rengas syöksyy metsään ja mahdollisesti alle jääneet metsän eläimet eivät tee poliisille rikosilmoitusta, Sainio huomauttaa.
Toisaalta peräti 66 prosenttia onnettomuuksista sattui talvikuukausien aikana.
Sen lisäksi, että kylmä voi edesauttaa pyörien irtoamista, Saanio uskoo talven olosuhteiden sinänsä olevan havainnon takana. Talvella lumipenkat estävät pyörän ajautumisen tieltä pois, jolloin tielle jäävään renkaaseen voi törmätä pitkänkin ajan kuluttua itse renkaan irtoamisesta.
Irtoava rengas ei saman selvityksen mukaan yleensä vahingoita autoa, josta se irtoaa.
Usein käy niin, että raskaan ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja ei edes tiedä renkaan irronneen.
Näin kävi viimeksi Pellossa tämän helmikuun alussa, jolloin norjalainen rekan kuljettaja huomasi kaipaavansa yhtä rengasta vasta 50 kilometrin ajon jälkeen. Keulastaan pahoin romuttuneen vastaan tulleen auton kuljettajalla oli sen sijaan tarkka tieto renkaan sijainnista.
Eipä siis ihme, että raskaan kaluston pyörien irtoamiseen ja niiden aiheuttamiin vaaratilanteisiin liikenteessä on haettu lääkkeitä jopa EU:n sisämaakuljetuskomitean alaisen ajoneuvotekniikan työryhmässä.
Löytyykö lääke Oulusta?
Oululainen, eläkkeellä oleva poliisi, Jorma Korkeakoski kertoo olleensa esittelemässä erästä auto-alan keksintöään pääkatsastusinsinöörien kokouksessa Helsingissä, kun hänelle heitettiin haaste kehittää keino raskaan kaluston renkaiden irtoamisen estämiseen.
Hanke tuntui aluksi mahdottomalta, mutta ajatus alkoi itää. Lopulta ongelmaan syntyi kolme ratkaisuvaihtoehtoa, joille kaikille oli yhteistä kahden eri mutterin ja sekä vasen- että oikeakätisen kierteen käyttäminen kiinnityspultissa.
Patentti ajatukselle myönnettiin kesäkuussa 2001 ja loppuvuodesta 2002 päästiin aloittamaan koeajot.
Testiajoja valvoi Oulun Ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön yliopettaja, dosentti Mauri Haataja. Pari kuukautta kestäneiden tutkimusten jälkeen voitiin todeta idean toimivuus.
"Pito oli sata prosenttinen", kuvailee Korkeakoski tuloksia.
Alkuperäisen haasteen Korkeakoskelle esittäneet pääkatsastusinsinöörit pitivät ratkaisua myös hyvänä.
Sen sijaan Liikenneministeriöstä saamaansa vähäistä ellei olematonta tukea Korkeakoski ei voi kuin ihmetellä. Korkeakoski jopa epäilee, että Keksintösäätiöltä jo luvattu käynnistysavustus jäi tämän vuoksi saamatta.
Pian markkinoilla
Suomen lisäksi pultin idea on nyt patentoitu Ruotsissa ja Saksassa. Pultin valmistusoikeudet omistaa Kempeleessä toimiva Finntent-yhtymä ja monen vuoden kehitystyön jälkeen uuden tyyppisiä kiinnityspultteja saadaan markkinoille 2 - 3 kuukauden kuluessa, Korkeakoski arvioi.
Varmuuspultti ei hänen mukaansa tule paljoakaan kalliimmaksi kuin tavallinen pultti ja kun raskaan kaluston yleisemmin käyttämiä pulttikokojakin on alle kymmenen, tämäkään ei pitäisi olla esteenä tarjonnalle. Pulttien valmistus sen sijaan on näillä näkyminen menossa Saksaan.
Alalla on kuitenkin syytä pelata varovasti. Asia on iso, sen Korkeakoski on saanut huomata. Muutama viikko sitten hän sai esimerkiksi tietää vastaavasta englantilaisesta keksinnöstä, mutta saatuaan sen tutkittavakseen kertoo huomanneensa, ettei siitä ainakaan hänen mielestään ole varsinaista kilpailijaa hänen yksinkertaisemmalle ja halvemmallekin ratkaisulleen.