Keskustakirjasto Saaren neljänteen kerrokseen valmistuu uusi Lastenkulttuurikeskus Kotilo. Uuden keskuksen tarkoituksena on käsitellä mediataidetta perinteisien sanataiteen ja elokuvakasvatuksen lisäksi.
Vuonna 2003 perustettu Oulun lastenkulttuurikeskus kehittää valtakunnallisesti kulttuurikasvatussuunnitelmia ja taideopetusta. Lastenkulttuurikeskus tarjoaa monipuolisia lastenkulttuurinsisältöjä, jotka on suunnattu erityisesti lapsiperheille, alle 12-vuotiaille lapsille sekä koulu- ja varhaiskasvatusryhmille. Lastenkulttuurikeskuksen asiakaskontakteja oli vuonna 2024 yli 90 000.
Kotilo, Piilo vai Hattara?
Oululaiset lapset saivat itse osallistua uuden lastenkulttuurikeskuksen nimen keksimiseen. Tuottaja-kuraattori Meri Kallio kertoo, että lapset haluttiin mukaan toimintaan jo ennen kuin Kotilo avataan. Lapsille järjestettiin työpajat, jotta he pääsivät itse ideoimaan. Työpajoihin osallistui vuoden 2024 syyskuussa noin 200 lasta. Kahdeksi suosikkinimeksi valikoitui Hattara ja Kotilo. Viimeisen valinnan teki lastenkulttuurikeskuksen henkilökunta.
Kallio vastaa Kotilon näyttelyistä. Hänen mukaansa Kotiloon tulee näyttelyitä eri taiteen aloilta. Taidesisällöt voivat olla esimerkiksi kuvitustaidetta ja yhteisötaiteen projekteja. Lisäksi mediataide on nostettu uutena taidemuotona osaksi lastenkulttuurikeskuksen toimintaa ja näyttelysisältöjä, mikä näkyy vahvasti vuonna 2026.
Kotilon ensimmäinen mediataiteilija
Lastenkulttuurikeskus tarjoaa keinoja ja ratkaisuja luovuuden kehittämiseen, kulttuurin kautta oppimiseen sekä pyrkii nostamaan lastenkulttuurin asemaa Euroopassa. Lastenkulttuuri on tärkeää Kotilon mediataiteilijalle Joel Karppaselle. Karppanen on oululaislähtöinen elokuvantekijä, kuvataiteilija ja kirjoittaja. Hänestä on tärkeää taata, että kaikenlaisilla lapsilla on taustasta riippumatta mahdollisuus päästä taiteen vaikutuspiiriin.
“Kun viime vuoden lopulla tuli hakuun Kotilon projekti, ajattelin, että tässä olisi hyvä sauma kokeilla itselleni jotain uutta. En ole aikaisemmin työskennellyt lastenkulttuurin parissa, joten toisaalta tämä oli uudenlainen haaste. Tuntui sopivalta tehdä tämä Oulussa, missä olen itse aloittanut, ja antaa takaisin sille yhteisölle, joka on ollut itselleni merkityksellinen sekä mahdollistaa samanlaisia reittejä taiteen pariin tuleville sukupolville”, Karppanen kertoo.
Kotilon Galleriaan tulee Ystävän talo -niminen teos, joka koostuu ääni-installaatiosta ja kaksikanavaisesta videoprojisoinnista, jotka keskustelevat keskenään. Karppasen mukaan teoksessa on kaksi veistosta, joihin lapsi voi astua sisään. Teos on paikka, jossa lapset voivat kohdata toisiaan ja jättää toisilleen viestejä.
“Suurimmat teemat, joiden kanssa olen työskennellyt viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat liittyneet luokkayhteiskunnan ja työn tematiikkaan. Sinällään yhteisöllisyys ja ystävyys ovat jokseenkin tuttuja teemoja, sillä lähestyn valokuvausta sosiaalisesti sitoutuneen työskentelytavan kautta, jossa lopputuloksen lisäksi itse prosessi on yhtä tärkeä”, Karppanen kuvailee.
Karppanen toivoo, että teos synnyttää iloa, jakamista ja ystävyyttä. Teos voisi olla paikka, jossa voidaan vahvistaa yhteyttä toisiin taiteen välityksellä.
Taidetta yhdessä lasten kanssa
Kallion mukaan on ollut kiinnostavaa seurata, kuinka lapset ovat päässeet mukaan Karppasen taiteelliseen prosessiin.
“Joel Karppanen ohjasi mediataiteen mestarikurssin Valveen elokuvakoululla kesäkuussa. Mestarikurssi yhdistyy myös osaltaan Karppaselta tilattuun mediataideteokseen. Tämänkaltaista yhteistyötä taiteilijoiden ja lasten välillä haluamme kehittää ja toteuttaa jatkossakin”, Kallio kertoo.
Kulttuuripääkaupunkivuonna lasten tekemää taidetta tuodaan Kotiloon Lapset taiteilijoina -hankkeen myötä. Kallio kertoo, että lasten tekemä taide ja lasten kanssa toteutettu taide tulevat olemaan osa Kotilon näyttelytoimintaa jatkossakin. Toistaiseksi jää vielä nähtäväksi, millaisia yhteistyömalleja Kotilossa otetaan käyttöön, sillä toimintaa kehitetään vuoden kuluessa.
“Kotilo on yksi kulttuuripääkaupunkivuoden kärkihankkeista. Oli merkittävä päätös Oulun kaupungilta mahdollistaa omat uudet tilat lastenkulttuurikeskukselle”, Kallio toteaa.