Polkupyöräilijän on vastaisuudessa yleensä käytettävä kypärää aina ajon aikana ja jalankulkijan heijastinta liikkuessaan tiellä pimeän aikana.
Eduskunta hyväksyi tieliikennelain uudet pykälät keskiviikkona, mutta teki sen ristiriitaisin tunnoin. Moni kansanedustaja kyseli edelleen, onko järkeä kirjoittaa lakiin suositusta, jonka noudattamista ei voida valvoa ja jonka rikkomisesta ei seuraa rangaistusta.
Liikennevaliokunnan puheenjohtaja Erkki Pulliainen (vihr.) näki asian niin, että poliisi saa nyt "hiukan patukkaa lyhyemmän" välineen puhua heijastimen ja kypärän käytön puolesta.
Valiokunnassa eri mieltä ollut Klaus Bremer (r.) sanoi, ettei tällainen suosituslaki ole mistään kotoisin ja kypärän käyttö pitäisi kirjata laissa pakolliseksi. Hän arveli, että silloin vasta itsekin ryhtyisi pyöräillessään käyttämään kypärää.
Janina Anderssonin (vihr.) mielestä uusi laki on juuri oikean mittainen askel. Nyt poliisi voi tulla huomauttamaan kypärän puuttumisesta. Katri Komi (kesk.) arveli, että ilmapiiri olisi valmis hyväksymään heijastimen käytön pakolliseksi.
Jaakko Laakson ( vas.) mielestä kypärän ja heijastimen käytön olisi hyvin voinut säätää pakolliseksi, ovathan esimerkiksi ajovalojen ja turvavyön käyttö sekä selvänä ajaminen pakollisia, ja niiden rikkomisesta voidaan myös rangaista.
Reijo Laitinen (sd.) oli eri mieltä. Pakon toteuttamista pitäisi myös valvoa, ja sellainen olisi käytännössä mahdotonta. Paula Lehtomäki (kesk.) huomautti, että liikenteessä ja muuallakin on paljon lakeja, joiden valvonta on käytännössä mahdotonta. Hän myönteli kuitenkin, että "sekamelskalainsäädäntöä" tässä on tekeillä.
Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) neuvoi puhumaan arkikielessä kypärä- ja heijastinpakosta. Vaikka rangaistuksen uhkaa ei ole, se ei Koskisen mielestä muuta velvoitteen luonnetta.
"Se että poliisi ei voi käyttää rikesakkoa tai rangaistusmääräystä, ei poista poliisin muita puuttumiskeinoja, eli voidaan huomauttaa, voidaan puhutella jne", Koskinen sanoi.