Kolumni

Uusi kriisi tuli Suomelle liian nopeasti – pahin skenaario olisi, että toistaisimme runsaan kymmenen vuoden takaiset kokemuksemme

Koronavirus ja etenkin sen aiheuttamat toimenpiteet ovat vaikuttaneet voimakkaan negatiivisesti talouksiin ympäri maapalloa.

Koronavirus ja etenkin sen aiheuttamat toimenpiteet ovat vaikuttaneet voimakkaan negatiivisesti talouksiin ympäri maapalloa. Kansainvälinen talous ei ole todennäköisesti meidän elinaikanamme kokenut yhtä suurta yhtäaikaista talouden laskua. Myös Suomessa talous on parhaillaan supistumassa. Lasku johtuu erityisesti palvelusektorin supistumista, kun kahvilat ja ravintolat ovat kiinni, kansainvälinen matkailu on käytännössä loppunut ja suuret kokoontumiset on kielletty.

Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.
Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.

Suomen taloudella ei mene juuri nyt hyvin, mutta suhteessa moneen muuhun maahan koronan aiheuttamat talousvaikutukset voivat olla aluksi jonkin verran pienemmät. Keskeinen syy tähän on, että meillä toteutetut poikkeustoimet ovat olleet monia muita maita kevyemmät. Kaupat ovat voineet olla normaalisti auki ja kansalaiset ovat saaneet liikkua vapaasti pois lukien Uudenmaan lyhyttä eristämistä. Olemme lähempänä Ruotsia kuin Italiaa tai Espanjaa yhteiskunnan liikkuvuuden rajoituksissa.

Lisäksi taloutemme rakenne vaimentaa jonkin verran laskua. Esimerkiksi OECD arvioi, että Suomessa poikkeusoloista kärsivien talouden sektoreiden painoarvo olisi keskimääräistä pienempi. Esimerkkejä näistä aloista ovat muun muassa matkailu tai autoteollisuus.

Tämä ei tarkoita, etteikö Suomen talouden lasku olisi kova. Talouden arvioidaan yleisesti supistuvan 5-10 prosenttia. Ennusteiden ja eri skenaarioiden hajonta on nyt poikkeuksellisen suurta.

Laskun syvyys riippuu keskeisesti eristämistoimien pituudesta. Tällä hetkellä Suomessa ja muissa maissa on jo optimismia sen suhteen, että rajoituksia voidaan purkaa. Suomessa rajoitukset perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa puretaan toukokuun puolivälissä.

Virus on kuitenkin edelleen kierrossa. Asiaintuntijoiden viesti on tällä hetkellä selkeä. Meidän tulee varautua siihen, että joudumme elämään virusuhan alla vielä pitkään. Tämä tarkoittaisi sitä, että emme voi palata nopeasti täysin normaaliin yhteiskuntaan, jossa liikkumista ja kokoontumisia ei rajoitettaisi.

Kuinka kauan varotoimenpiteitä joudutaan harjoittamaan, riippuu olennaisesti lääketutkimuksen onnistumisesta. Tehokas rokote olisi paras keino lopettaa virusepidemia. Maailmalla on useita kymmeniä tutkimus- ja kehitysprojekteja käynnissä rokotteen kehittämiseksi. Rokote pitää löytää, todeta vaarattomaksi ja sitä pitää myös tuottaa teollisesti massiivisia määriä. Tämä kaikki vie aikaa. Suomalaiset arviot puhuvat kahdesta vuodesta. Optimistiset arviot maailmalla viittaavat yleensä 12-18 kuukauteen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että joudumme nykytietämyksellä hallitsemaan virusriskiä koko syksyn ja todennäköisesti myös ensi vuoden. Nopeampi tilanteen laukeaminen olisi positiivinen yllätys. Erityisenä riskinä on virusepidemian toinen aalto, jolloin rajoitustoimenpiteitä jouduttaisiin kiristämään uudestaan täällä ja maailmalla.

Tämä tarkoittaa, että yhteiskuntien on vaikea palata nopeasti samaan tilanteeseen, joka meillä oli ennen viruksen leviämistä. Jotkut sektorit joutuvat olemaan poikkeusoloissa vielä pitkään. On jo ilmeistä, että esimerkiksi matkailu ei palaa nopeasti täysimääräiseksi. Tämä vaikeuttaa esimerkiksi lentoyhtiöiden ja hotellien elpymistä.

Vaikka taloutemme rakenne ja eristämistoimenpiteiden suhteellinen keveys auttaisivatkin jonkin verran Suomea, pidemmän aikavälin näkymät ovat puolestaan huolestuttavat. Odotukset Suomen palautumisen nopeudesta ovat tällä hetkellä vaimeat.

Suomella on kaksi erityishaastetta. Jos isku teollisuuteen tulee viipeellä, kääntöpuolena on, että suomalaisessa jälkisyklisessä teollisuudessa vaikutukset myös näkyvät pidempään. Näin kävi finanssikriisin yhteydessä.

Toinen kysymys liittyy julkiseen talouteen. Tänä vuonna velkaannumme lisää voimakkaasti. Suomelle uusi velka ei tule olemaan erityinen ongelma. Myös kaikki muut maat velkaantuvat. Alhaiset korot pitävät huolen, että korkomenot eivät kuitenkaan lyhyellä tähtäimellä nouse.

Suomen ongelma on kasvanut alijäämä ja vanheneva väestö. Akuutin kriisin jälkeen tulemme palaamaan arkeen ja hallitus joutuu keskittymään valtion ja kuntien taloustilanteen tervehdyttämiseen. Olisi kova paine elvyttää, mutta tosiasialliset lääkkeet ja liikkumavara tulevat olemaan hyvin rajatut. Tilanne on vielä vaikeampi kuin finanssikriisin jälkeen.

Pahin skenaario olisi, että toistaisimme runsaan kymmenen vuoden takaiset kokemuksemme. Finanssikriisin jälkeen elpyminen oli huomattavan hidasta. Saavutimme vuoden 2008 kansantuotteen tason vasta vuonna 2017. Elpymisessä meni lähes kymmenen vuotta.

Kaiken lisäksi on todennäköistä, että voimakas talouden lasku tarkoittaa sitä, että olemme tämän vuoden lopussa alle vuoden 2008 BKT-tason reaalisesti. Emme olisi kasvaneet yli kymmeneen vuoteen Suomessa. Suomelle kävi huonosti.

Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.