Luxemburg Neuvottelut EU:n ja Venäjän suhteista polkevat pahoin paikallaan. EU:lla on vaikeuksia koota yhteistä näkemystä samaan aikaan kun Venäjä on aiempaa haluttomampi keskustelemaan etenkään turvallisuus- ja oikeusasioista. Diplomaattilähteiden mukaan EU:n ja Venäjän yhteistyösopimus tuskin valmistuu aiotussa aikataulussa.
Epätietoisuus suhteiden suunnasta kävi ilmi EU:n ulkoministereiden kokouksessa Luxemburgissa maanantaina. Ennätyspitkällä asialistalla ei Venäjää sivuttu juuri lainkaan siitä huolimatta, että kauan valmisteltu sopimus pitäisi hyväksyä jo kuukauden kuluttua EU:n ja Venäjän huippukokouksessa Hollannin Haagissa.
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan EU haluaisi edistyä kaikilla sopimuksen pääalueilla - talous-, oikeus-, turvallisuus, tutkimus-, koulutus- ja kulttuuriyhteistyössä.
- Tilannetta ei ole syytä dramatisoida liikaa. Selvää lienee kuitenkin, ettei tulevassa huippukokouksessa saavuteta läpimurtoa, mutta ei myöskään vajota mihinkään kriisiin, Tuomioja sanoi.
Epävarmuutta kuvastaa kuitenkin myös se, ettei Venäjä ole tiettävästi vielä vahvistanut edes sitä, osallistuuko se Haagin huippukokoukseen.
Yhteistä linjaa
etsitään
EU-maiden rivit ovat ainakin jossain määrin sekaisin. Liettua oli kutsunut sunnuntai-illaksi Luxemburgiin 11 EU-maan ulkoministerit keskustelemaan Venäjä-suhteista. Tuomioja kertoi, että kokouksessa toivottiin EU:lta yhtenäisempää politiikkaa.
Huolta kantavat etenkin monet uudet EU-maat, jotka kokevat, ettei Venäjä pidä niitä samanarvoisina keskustelukumppaneina kuin vanhoja jäsenmaita.
- Venäjän tulisi hyväksyä, ettemme ole enää miehitetty valtio. Haluamme samanlaista kohteliasta kohtelua, mitä vanhat EU:n jäsenmaat saavat osakseen, kiteytti Viron ulkoministeri Kristiina Ojuland epävirallisen tapaamisen jälkeen.
Samalla hän muistutti, että eräiden EU-maiden tulisi ohittaa omat intressinsä ja katsoa asioita laajemmin. EU:n olisi kyettävä esiintymään "yhteisellä äänellä", jotta se yleensä voisi olla uskottava osapuoli.
Ojulandin mukaan huoli Venäjä-suhteista on selvästi lisääntynyt. Hän luonnehti osuvaksi ja hyvin ajoitetuksi EU:lle äskettäin osoitettua kirjettä, jonka on allekirjoittanut yli sata poliitikkoa ja vaikuttajaa.
Kirjeessä varoitetaan, ettei EU:n eikä myöskään Naton nykyinen politiikka estä Venäjän keskusjohtoa viemästä pohjaa demokratian kehittymiseltä.
Allekirjoittajien mukaan Venäjän demokraattiset instituutiot ovat aina olleet heikkoja ja särkyviä, mutta presidentti Vladimir Putin on heikentänyt niitä entisestään.
Muun muassa Tshekin entisen presidentin Vaclav Havelin, Ruotsin entisen pääministerin Carl Bildtin ja Yhdysvaltain entisen ulkoministerin Madeleine Albrightin allekirjoittamassa kirjeessä vaaditaan uutta strategiaa Venäjä-suhteisiin.
Paineita myös
Suomessa
Venäjä-keskustelu tiivistyy myös Suomessa. Uutistoimisto AP kertoi maanantaina, että Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on lähettänyt Suomen viranomaisille protestin tshetsheeni-kapinallisten internet-sivuista, jotka ilmestyivät viime viikolla TeliaSoneran asiakkaan palvelimelle.
Tuomioja kuitenkin vakuutti maanantaina, ettei Venäjältä ole saapunut kyseistä viestiä. Hän huomautti, että internet-sivut on suljettu korostaen samalla, etteivät kyseisen kaltaiset väkivaltaan yllyttävät sivut ole missään tapauksessa hyväksyttäviä.
Lisän keskusteluun toi Helsingin Sanomien teettämä mielipidemittaus, jonka mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista suhtautuu melko tai erittäin kielteisesti Venäjään.
Tuomioja muistutti, että suomalaiset suhtautuvat ylipäätäänkin muita kriittisemmin suurvaltoihin - oli kyse mistä suurvallasta tahansa. Hän viittasi myös otoksen pienuuteen huomauttaen tosin, että korkea prosenttiluku vaatii vielä tarkempaa analyysia.