"Vähän jaaritteluksi tahtoi mennä. Aika poliitikkomaisia -- ja liian pitkiä -- puheenvuoroja", oululaisabiturientti Juhani Alatulkkila, 18, arvioi Lyseon lukion juhlasalissa maanantaina pidettyä sanomalehti Kalevan järjestämää vaalipaneelia. Abiturientti Kalle Kursula, 18, nyökytteli vieressä. "Mutta kyllä tämä vähän suuntaa antoi, miten äänestää kevään vaaleissa."
Parisataapäisen lukiolaisyleisön eteen asettuivat tulevissa eduskuntavaaleissa ehdolla olevat Hanna Sarkkinen (vas.), Miikka-Aukusti Heiskanen (sd.), Janne Hakkarainen (vihr.), Juho Mattila (kesk.), Antero Metso (kd.), Ville Vähämäki (ps.) ja Henri Heikkinen (kok.). Reilussa tunnissa seitsikko esitti näkemyksiään muun muassa verotuksesta, äänestysiästä sekä Pohjois-Suomeen sijoittuvan ydinvoimalan ydinjätteen loppusijoituksesta.
Painavimmat puheenvuorot kuultiin valtion tulojen ja menojen epäsuhdan kuromisesta. "Tehdäänkö se veronkorotuksilla vai menoleikkauksilla?" kysyi keskustelun vetäjä, Kalevan päätoimittaja Markku Mantila. Suurin osa panelisteista oli sitä mieltä, että verotusta voidaan kiristää. Tätä mieltä oli esimerkiksi kristillisdemokraattien Metso. Vasemmistoliiton Sarkkisella oli mielessään heti sopivia kohteita.
"Pitää ottaa käyttöön rahoitusmarkkinavero, lisäksi pääomatulojen verotusta pitää korottaa ja muuttaa se progressiiviseksi. Myös varallisuusvero voitaisiin palauttaa."
Rahoitusmarkkinavero ja pääomatuloverojen kiristys saivat kannatusta myös SDP:n Heiskaselta. Hän tiukentaisi myös harmaan talouden valvontaa.
Keskustan Mattila kiristäisi ainakin ansiotuloverotusta. Vihreiden Hakkarainen myönsi puolueensa edustajana "tykkäävänsä tosi paljon kulutus- ja ympäristöveroista", joskin hän olisi valmis myös jollain lailla kompensoimaan näitä kiristyksiä pienituloisimmille. Kokoomuksen Heikkinen tyrmäsi rahoitusmarkkinaveron, mutta hänen leikkauslistaltaan löytyi samantapaisia kohteita kuin Sarkkiselta.
Molemmat kannattivat yritystukien ja verovähennysten karsimista. Sarkkinen rajaisi asuntolainan verovähennysoikeuden ensiasunnon ostajiin ja lisäksi hän leikkaisi puolustusmenoja sekä julkisen hallinnon byrokratiaa. Perussuomalaisten Vähämäki peräsi Suomelle alennusta EU:n jäsenmaksussa sekä vaati Suomea irtautumaan maamiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Hänen mielestään myös tietyt hyvin pärjäävät "nolla-alv-alat" tulisi saada arvonlisäverotuksen piiriin.
Ydinjätteen loppusijoituksesta erottui kaksi selvää päälinjaa. Ydinvoimaa vastustavien Sarkkisen ja Hakkaraisen mielestä ydinjätteen tuottajan on kannettava vastuu myös jätteen käsittelystä pohjoisessa. "Kun paska on osunut tuulettimeen, ei sitä voi enää muiden haitoiksi viedä", Hakkarainen tiivisti. Myös Metson mielestä ydinjäte pitäisi sijoittaa syntysijoilleen.
Ydinvoiman kannattajiksi enemmän tai vähemmän suoraan ilmoittautuneista Heiskanen kuljetuttaisi ydinjätteen Olkiluotoon, samoin tekisi Mattila. Myös Heikkinen sijoittaisi ydinjätteen ensisijaisesti sinne. Ydinjätteen tulevaisuuden hyötykäyttöön uskovan Vähämäen mielestä ydinjätettä ei ole edes olemassa.
Äänestysikää panelistit eivät laskisi suin päin nykyisestä 18 vuodesta 16 vuoteen. Yksi jos toinenkin panelisti äityi vertailemaan sitä, mitä nyt saa ja mitä ei saa tehdä 16- ja 18-vuotiaana -- ja sai yleisön repeämään naurusta. Alempaa äänestysikää voisi kuitenkin kokeilla kuntavaaleissa, miettivät Hakkarainen ja Mattila.