Uu­dis­tuk­sen tarve pysyy

Soten jatkotyössä huomioidaan aiempi valmistelu

Oulu
Soten muutostarpeet eivät Pauli Harjun mukaan karkaa mihinkään. – Myös uusi hallitus joutuu pureutumaan niihin.
Soten muutostarpeet eivät Pauli Harjun mukaan karkaa mihinkään. – Myös uusi hallitus joutuu pureutumaan niihin.

Hallituksen suurhankkeet sote- ja maakuntauudistus kaatuivat maaliskuun alussa. Pohjois-Pohjanmaalla uudistusta valmisteli Pohjois-Pohjanmaan liiton alainen Popmaakunta-organisaatio.

Muutosjohtaja Marjukka Mannisen vetämässä esivalmisteluorganisaatiossa työskenteli 46 henkilöä. Pääosin henkilöstö oli kuntien ja kuntayhtymien yhteistyösopimuksin töissä projektissa. Työpanos oli yhteensä 26 henkilötyövuotta.

Lisäksi valmistelutyöryhmissä oman työnsä ohella työskenteli muutamia satoja henkilöitä.

Kirjoihin ja kansiin

Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtajan Pauli Harjun mukaan selvitystyön tulokset raportoidaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntavalmistelun ohjausryhmille ja ministeriöille. Valmisteluaineisto työstetään julkaistavaan muotoon yhteisen tilannekuvan parantamiseksi.

Uudistusesityksen rauettua palaa kehittämisen toimivalta ja velvoite kunnille ja kuntayhtymille.

– Lukuisia havaittuja kehittämisehdotuksia jää odottamaan toteuttajaansa. Uskon valmistelussa olleiden avainhenkilöiden hyödyntävän suunnitelmia, syntyneitä yhteistyöverkostoja ja havaintojaan omassa sote-palveluiden kehittämistyössään.

Miten Popmaakunta-organisaation käy?

– Tiedämme jatkosta hallitusohjelman hyväksymisen jälkeen. Valtaosa sopimuksista purkautuu jo huhtikuun loppuun. Kesäkuun loppuun ajoittuu pääosa raportoivien henkilöiden siirtymisistä ja tilojen vuokrasopimuksen päättäminen. Kesän jälkeen tehtyjen sitoumusten perustella meillä on arviolta kolme henkilöä saattamassa hanketta päätökseen. Kaikki sitoumukset päättyvät viimeistään vuoden loppuun, Harju vastaa.

Hintalappu miljoonia

Valmisteluun käytettiin maakunnassa 4,4 miljoonaa euroa, joka valtaosaltaan oli korvauksia kunnille ja kuntayhtymille henkilöstöstä. Maakuntaliitto kattoi alkuvaiheen kuntien omarahoitusosuuden, josta kertyi yhteensä menoja noin 700 000 euroa. Muutoin rahoitus on tullut valtiovarainministeriöltä.

Maakunta- ja sote-valmistelun osuus oli 2,9 miljoonaa euroa ja ict-valmistelun 1,5 miljoonaa euroa.

– Ict-valmistelussa ostettiin myös ulkopuolisia palveluita, jotka voidaan nyt hyödyntää kuntien palvelutuotannon kehittämisessä. Palautamme useita miljoonia euroja ministeriön meille kohdennettuja käyttämättömiä valmistelurahoja vuoden lopulla.

Hiekkaa rattaissa

Valmistelun saaman mahalaskun jälkeen Pauli Harju sanoo olevansa skeptinen uudistuksen nopeaan etenemiseen. Toteutusaikataulu voi venyä yli seuraavankin vaalikauden, hän arvioi.

– Ennemminkin uskon sote-kustannusten kasvun vievän kuntatalouden kohden laajaa kriisiytymistä ennen kuin poliittisten päättäjien on pakko tehdä ratkaisuja. Suurin osa heistä ei hallitse aihekokonaisuutta ja keskinäisen luottamuksen ohuuden vuoksi päätösten tekeminen muodostuu todella vaikeaksi.

Ilmoita asiavirheestä