Terveys: Ou­lu­lai­nen Olli Jun­tu­nen meni vat­sa­ki­vun takia lää­kä­riin, samalla löytyi keuh­ko­ve­ri­tulp­pa

Pääkirjoitus: Koulua ei saa uu­vut­taa uu­dis­tus­myl­lä­käl­lä

Uudet ruo­ka­tren­dit tu­le­vat: Saisiko olla ötök­kää?

Tulevaisuudessa kiireinen voi hörpätä ruokansa juotavassa muodossa tai ympäristötietoinen lisätä ateriaansa hyönteisjauhoja.

Monet nuoret suhtautuvat kiinnostuneesti hyönteisten käyttämiseen ravintona.
Monet nuoret suhtautuvat kiinnostuneesti hyönteisten käyttämiseen ravintona.
Kuva: Tapio Maikkola

Ihmisen on pakko syödä, mutta nykyajan ruokakulttuurille on ominaista se, etteivät ihmiset enää syö samalla tavalla.

Joillekin ruuan on oltava mahdollisimman pitkälle itse valmistettua tai jopa kasvatettua. Toiset taas syövät pikaruokaa, tilaavat lounasta kotiin ja jos oikein nopeasti ja vaivattomasti haluaa itsensä ravita, voi turvautua juotaviin ruokiin, joita on jo markkinoilla.

Oulussakin alkaa olla jo niin paljon erilaisia etnisiä ja maailman keittiöitä, että perinteistä suomalaista ruokaa tarjoava ravintola on joskus hakusessa.

Maailmalla korostuvat nyt erilaiset kasvisruokavaliot ja yleensäkin lihan syömisen vähentäminen, kertoo Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä.

Taustalla ovat paitsi terveys- ja hyvinvointiajatukset myös huoli tuotantoeläinten kohtelusta. Tulevaisuudessa ihmisravinnossa tärkeä proteiini voi tulla ainakin länsimaalaisille ihan uusista lähteistä.

Hyönteiset yleisiä maailmalla

Vaikka maailmassa käyttää ravintonaan hyönteisiä noin kaksi miljardia ihmistä, Suomessa ja muissakin länsimaissa ötökkä lautasella aiheuttaa lähinnä inhon huudahduksia.

Ehkä tulevaisuudessa näin ei kuitenkaan ole. Voi olla, että ajatus syömäkelpoisesta ruuasta muuttuu, pohtii Mäkelä.

Hyönteisten käyttöä ruokana on käsitellyt muun muassa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO, joka julkisti hyönteisten syönnille myönteisen raporttinsa vuonna 2013.

Raportin mukaan hyönteisten syönti vähentäisi maailman nälänhätää, parantaisi ravitsemusta ja vähentäisi saasteita.

Myös EU-lainsäädännöissä valmistaudutaan ötökkäravinnon tuloon. Hyönteiset luokitellaan EU:ssa uuselintarvikkeiksi.

Kun aikaisemmin heinäsirkkojen, torakoiden tai jauhomatojen syöntiä on näytetty meille lähinnä tosi-tv:ssä, mietitään jo esimerkiksi Aaltoyliopistossa, miten hyönteisiä voi kasvattaa tehokkaasti ruuaksi.

Lyhyessä ajassa on myös syntynyt yrityksiä, jotka pyrkivät edistämään hyönteisten kasvatusta ja syöntiä, myös Suomessa.

– Kirjallisuutta aiheesta on ilmestynyt jo suomeksi, kuten Lena Huldénin Minikarjaa – Hyönteiset ruokana. Ensimmäinen hyönteiskeittokirjakin julkaistaan aivan pian. Lisäksi erilaisissa tapahtumissa ötökät ovat olleet esillä.

Nuoria hyönteiset kiinnostavat

Mäkelä kertoo olleensa viime elokuussa Helsingissä ravintolapäivässä, missä oli tarjoiltu hyönteisruokaa. Osa ihmisistä piti asiaa mielenkiintoisena ja toisten reaktio oli: ”yäk, ei ikinä!”

– Kiinnostavaa on, että monet suhtautuivat tietyllä uteliaisuudella. Vaikuttaa siltä, että erityisesti nuorehkot miehet ovat kiinnostuneita.

Mäkelä korostaa, että suklaakuorrutteiset heinäsirkat ovat vain pieni osa hyönteisruokaa. Todennäköisesti arkiruoassa käytetään proteiinia hyönteisjauhoista. Eikä sitä koko Suomi syö.

– Kuitenkin, jos Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet halutaan saavuttaa, se vaikuttaa myös ruuan tuotantoon ja kulutukseen. Keskeinen kysymys on proteiinin lähde, onko se sitten eläin-, kasvi- vai hyönteispohjainen.

Mäkelän mukaan hyönteisten maku on neutraali.

– Heinäsirkat ovat rapeita. Niiden maku riippuu ihan siitä, miten ne maustetaan.