Ensi vuoden alussa syntyvää uutta Oulua odottaa raju velkaantuminen. Sen pysäyttäminen vaatii eri poliittisten ryhmien välistä konsensusta.
Viidestä kunnasta – Haukiputaasta, Kiimingistä, Oulusta, Oulunsalosta ja Yli-Iistä – koostuva 190 000 asukkaan uusi Oulu syntyy vuodenvaihteessa aikana, jolloin kaupungin taloudelliset näkymät ovat sumun peitossa. Teollisuus elää rajun rakennemuutoksen kourissa ja kaupungin oma talouskin velkaantuu kovaa vauhtia.
Oulu oli vielä muutama vuosi sitten velaton kaupunki, jonka kassa pursusi euroja. Uusi Oulu velkaantuu lähivuosina sellaisella nopeudella, että jotain täytyy tehdä, muuten ajaudutaan kestämättömälle tielle.
Uuden Oulun valtuustossa on virinnyt ajatus laatia eri valtuustoryhmien kesken sopimus, jolla tähdätään talouden tervehdyttämiseen. Sopimusta tarvitaan, etteivät kuntaliitoksen mahdollistamat hyödyt häviä ennen kuin niistä päästään edes nauttimaan.
Valtuustosopimuksen aikaansaamisen edellytyksenä on, että poliittisissa ryhmissä ymmärretään tilanteen vakavuus eikä yritetä sen varjolla nokkia halpoja irtopisteitä. Niistä eivät hyödy ketkään, eivät ainakaan kaupunkilaiset.
Oulun ja sen ympäristökuntien yhdistymissopimuksessa sovittiin mittavista investoinneista, joihin uppoaa lähivuosina yli 500 miljoonaa euroa. Tämä merkitsee sitä, että joka vuosi joudutaan ottamaan uutta lainaa ainakin sata miljoonaa euroa nykyisen lähes 350 miljoonan euron velan päälle.
Oulun alue elää voimakkaan rakennemuutoksen kourissa. Työvoimaa on vähentynyt ja edelleen vähenee Nokialta ja sen ympärille rakentuneesta teollisuudesta. Vaara on, että työttömien määrä tulee kasvamaan tuntuvasti.
Tämä ei voi olla heijastumatta kaupungin talouteen. On kuitenkin oikein, että kaupunki on pannut liikkeelle välttämättömiä omia investointejaan juuri nyt, jolloin investoinnit yksityisellä sektorilla ovat vähissä.
Jos uutta teollisuutta ei saada paikkaamaan Nokian aiheuttamaa aukkoa, edessä on vaikea sopeutumisen aika. Ja vaikka talous piristyykin, johon toki on kaikki edellytykset, joudutaan velkaantumiselle panemaan piste joka tapauksessa.
Oulun ongelma ei ole ainoastaan yhdistymissopimuksessa sovittujen investointien rahoittaminen, vaan myös käyttömenojen kasvu. Menot nousevat tänä vuonna 8 prosenttia, joka on merkittävästi enemmän kuin tulojen kasvu, joka jää alle kahden prosentin. Näin Oulu elää velaksi.
Velan ottaminen investointeihin ja samaan aikaan tapahtuva käyttömenojen tuloja tuntuvasti suurempi kasvu ovat huono yhdistelmä pidemmällä aikavälillä. Tämä kehitys on saatava pysähtymään, sillä muuten astellaan Kreikan tietä.
Oulussa ollaan pitkälle yhtä mieltä siitä, että viiden kunnan kuntaliitos tehtiin oikeaan aikaan. Se tarjoaa hyvät puitteet järjestää palvelut uudella tavalla kestävälle perustalle.
Nyt tarvitaan eri poliittisten ryhmien sitoutumista siihen, että kuntaliitoksesta otetaan irti sen tarjoamat synergiahyödyt ja että velkaantuminen pannaan aisoihin mahdollisimman pian.