OULU
Käynnistyksenestolaitteella varustettujen autojen yleistyminen vaihtoautojen tarjonnassa asettaa uusia haasteita sekä myyjälle että ostajalle. Myyjän olisi ennen kaikkea huolehdittava siitä, että ostaja saa autonsa mukana tarvittavat tiedot avaimista ja käynnistyksenestolaitteen tyypistä, sillä uuden avaimen teettäminen kuluneen tai kadonneen avaimen tilalle ei enää olekaan muutaman minuutin ja vielä vähemmän vain muutaman euron juttu.
Ensimmäiset käynnistyksenestolaitteet ilmaantuivat henkilöautoihin vuonna 1995. Yksinkertaistettuna järjestelmä toimii niin, että avaimesta löytyy pieni lähetinsiru. Kun virta kytketään päälle, auton vastaanotin/lähetin lähettää signaalin avaimen transponder-siruun. Se lähettää puolestaan vastauksen ja jos koodi on auton käynnistyksenestolaitteen mielestä oikea. virta kytkeytyy päälle. Vastaavasti väärä koodi estää auton käynnistymisen.
Muutaman ensimmäisen vuoden ajan kunkin auton signaali seinäänsä oli erilainen, mutta pysyi samana käynnistyskerrasta toiseen. Kun avainten kopioimiseen tarvittavia laitteita joutui vääriin käsiin, järjestelmää jouduttiin monimutkaistamaan. Siirryttiin nk. muuttuvakoodiseen järjestelmään. Siinä avain ja käynnistyksenestolaite keskustelevat edelleen, mutta muuttavat koodin joka käynnistyksen yhteydessä auton elektroniikkakeskukseen ennalta ohjelmoidun ohjelman mukaisesti.
Vuosien 1998 jälkeen käyttöön otetuista autoista löytyy pääsääntöisesti juuri muuttuvakoodinen järjestelmä, johon uuden avaimen teettäminen on luonnollisesti edellistä vaikeampaa ja vaatii erityisosaamisen lisäksi kalliit erikoislaitteet.
Kuluttajan kannalta asian tekee vielä ongelmallisemmaksi se, että eri valmistajien käyttämät järjestelmät ovat erilaisia. Siksi niin uuden kuin uuden käytetynkin auton ostajan olisi huolehdittava siitä, että saa mukaansa kaikki auton avaimet (yleensä niitä on kaksi, usein kolme).
Osa valmistajista käyttää lisäksi systeemiä, joista yksi avain on nk.pääavain. Master-avain on samanlainen kuin muutkin avaimet, mutta se on ensimmäinen järjestelmään hyväksytetty avain, joten se pystyy avaamaan ja sulkemaan ohjelmointitilan. Havainnollisuuden vuoksi sen perä on yleensä tehty eriväriseksi kuin muiden auton avainten. Asiantuntijoiden mielestä tätä avainta ei pitäisi käyttää ollenkaan päivittäisessä käytössä.
Vara-avaimen teettämisen kannalta tärkeitä tietoja voivat olla myös avaimen jyrsinnumero ja PIN-numero tai security code. Ilman niitä uuden avaimen teettäminen on joskus jopa mahdotonta.
Mikäli näitä "avaintietoja" ei ole auton asiapapereiden mukana ne onneksi löytyvät yleensä joko auton alkuperäisen myyjäliikkeen, maahantuojan tai joissakin tapauksissa tietoturvasyistä valmistajan tietokannoista, kertoo tiedotuspäällikkö Tomi Hämäläinen Opel Oy:stä.
Jotta kuluttaja menee varmasti sekaisin, muutamat valmistajat ovat yhdistäneet kauko-ohjatun keskuslukituksen ja käynnistykseneston toisiinsa niin, että auto ei käynnisty edes omalla avaimella, ellei auton ovia ole avattu auton omalla kaukosäätimellä.
Mikäli auton avain ja kauko-ohjaus on yhdistetty, kuluttaja saa uuden avaimen autoonsa vain merkkiliikkeen varaosapalvelun kautta. Muissa tapauksissa autoliikkeiden kanssa vara-avainten toimittamisessa pystyvät kilpailemaan kehittyneimmät yksityiset avainten valmistajat.
Valmistajien
määrä romahtaa
Käynnistyksenestolaite monimutkaistaa auton vara-avaimien valmistamisen jo pelkästään tarvittavien laitteiden kalleuden ja asiaan liittyvän tietotaidon vuoksi. Johtaja Risto Luttinen Oulun Ykkössuutarista ennustaakin, että autonavainten valmistajien määrä suorastaan romahtaa lähivuosina. Siinä kun auton avainten valmistajia on nykyisin useita satoja, jatkossa avainten valmistamiseen tarvittavan tietotaidon ja välineet pystyy niiden hintavuuden vuoksi hankkimaan vain 30 - 40 valmistajaa, hän uskoo.
Vara-avaimen valmistaminen uuteen autoon voi olla varsin monimutkainen toimenpide, huomauttaa Luttinen, ellei avaintietoja ole käytettävissä. Hänen mukaansa autonostajan pitäisikin huolehtia siitä, että saa ne auton mukana. Luttinen lisää, että tiedot ovat luonnollisesti auton omistajan omaisuutta.
Vara-avaimen teko aloitetaan valitsemalla sopiva avainaihio. Se jyrsitään saatujen tietojen mukaan oikeaksi. Tämän jälkeen lukkoseppä joutuu menemään auton luo, liittämään ohjelmointilaitteet auton elektroniikkaboxiin ja sovittamaan avaimen auton järjestelmään.
Mikäli avaimet joudutaan uusimaan alkuperäisen katoamisen takia. on auton avainohjelma samalla uusittava kokonaan, jotta kadonneet avaimet olisivat jatkossa hyödyttömiä.
Valmistajan on lisäksi tunnettava kunkin automerkin käyttämät erikoissuojaukset. Esimerkiksi eräs automerkki vaatii, että uusien avainten tekemisen jälkeen jarrupoljinta on painettava kymmenen kertaa kymmenen sekunnin sisällä ennen kuin auto hyväksyy avaimet käyttöön. Toinen vaatii auton etuoven avaamista ja sulkemista useamman kerran peräkkäin. Avainten valmistajien on jatkuvasti myös päivitettävä eri valmistajien ohjelmistot, mikä myös maksaa.
Uutta avainta ei saa vain vanhaa näyttämällä
Käynnistyksenestolaitteella varustettujen avainten teko vaatii myös aivan uuden tason varmistukset. Siinä kun vanhoihin autoihin tehtiin uudet avaimet liikoja kyselemättä, joudutaan nyt varmistamaan auton ja asiakkaan yhteenkuuluvuus, kirjaamaan ylös muut tarpeelliset tiedot autosta ja pitämään yllä rekisteriä tehdyistä avaimista.
Turvatekniikka näkyy myös avaimen hinnassa. Vanhanaikaisen avaimen hinta pyörii kuuden euron kieppeillä, käynnistyksenestoavain maksaa 60 - 100 euroa, autoliikkeissä tätäkin enemmän, huomauttaa Luttinen. Joka tapauksessa uusi avain tulee halvemmaksi kuin koko lukitusjärjestelmän uusiminen, silloin puhutaan tuhansista euroista, hän lisää. Tästä syystä uusi avain kannattaisikin tehdä jo ennen kuin vanha on täysin käyttökelvoton tai ennen kuin viimeinen käytössä oleva avain katkeaa.
Jotakin autonomistaja järjestelmästä myös hyötyy. Vuonna 1995 ja sen jälkeen valmistettuja autoja ei yleensä kirjata varastetuiksi huomauttaa aktiivisesti myös autovarkauksia ehkäiseviin kampanjoihin osallistuva Risto Luttinen.