Kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi kehuu Oulujokilaakson keskijuoksun kunnan olevan omaa luokkaansa monellakin tapaa. Budjettiesityksestä esiin nousevat muun muassa elinkeinotoimintoihin ja työllistämiseen sijoittaminen.
"Ainakin omassa maakunnassamme olemme työllistämisessä selvä ykkönen. Se kuitenkin kannattaa, sillä toimeentulotukimenomme ovat ainakin puolet pienemmät kuin naapurikunnissa keskimäärin", Juujärvi perustelee monen kunnan jo lähes romukoppaan heittämää toimintamallia.
Työllistämiseen esitettävien runsaan 400 000 euron ohella kunta elvyttää elinkeinoja 200 000 eurolla ja seutukunnallisia toimia 50 000 eurolla.
Muuttovirta Utajärveltä on hidastunut niin paljon, että rohkeissa haaveissa väkiluvun uskotaan ensi vuonna kääntyvän jo kasvuun. Ennustetta tukee syntyvyyden nousu.
Oma merkityksensä voi olla myös markan hintaan kaupattavilla tonteilla ja jokivarren asuttamista tukevalla siirtoviemärin rakentamisella. joka on yksi lähivuosien suurimmista investoinneista. Toinen iso kohde on keskuskoulun tekninen tila.
Talouden tuloksen lasketaan jäävän ensi vuonna runsaat puoli miljoonaa euroa negatiiviseksi. Velkaantuminen lisääntyy vielä miljoonalla, mutta seuraavana vuonna nettovelan uskotaan jo vähenevän.
Alueellinen yhteistyö on tärkeässä roolissa palveluita turvattaessa. Hyvinvoinnin terveyskeskus -hanke etenee yhdessä seutukunnan ja Vaalan kanssa. Rokuan Humanpoliksen kanssa rakennettava malli hakee voimaa etenkin niin sanottujen kansansairauksien hoitoon. Alueellista mallia etsitään myös talous- ja hallintopalveluissa.
Utajärvellä tähyillään jo eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan. Kunta-valtio -suhteen kaavaillulta uudistamiselta odotetaan paljon.
"Viimeistään vuodesta 2005 alkaen Utajärven tyyppisten kuntien tulopohjan pitää olla selkeästi nykyistä laajempi ja tulokertymän nykyistä paremmin ennustettavissa", Kyösti Juujärvi vaatii.