Kalevassa oli 2.1. STT:n Niilo Simojoen kirjoitus, joka oli otsikoitu Miljoona paenneet Venezuelan talouskaaosta. Juttu alkoi maininnalla vuosikausien talouskriisistä. Vaikka loppu kirjoitus käsitteli tuon talouskriisin aikaansaamaa maastamuuttoa, niin silmiinpistävästi lukijalle jää käsitys presidentti Nicolas Madurosta syypäänä tuohon taloustilanteeseen.
Sama käsitys on tullut monesta muustakin kirjoituksesta, kuten 28.12. olleesta STT:n Milja Rämön artikkelista koskien Maduron itsevaltaista hallintotapaa.
Kuitenkin tärkein syy siihen, että öljyvaltio Venezuela on niinkin köyhä ja talous huonossa jamassa, ovat Yhdysvaltojen jo parikymmentä vuotta jatkuneet Venezuelaan kohdistuneet talouspakotteet. Erityisesti Trumpin ensimmäisellä hallintokaudella vuosien 2017 ja 2018 vaiheilla Venezuelan pakotteet nostettiin tasolle, joka esti öljynviennin lähes kokonaan ja vaikeutti rahoitussaarrollaan kaikkea ulkomaankauppaa, lisäksi Venezuelan ulkomailla olevia varoja jäädytettiin. Ihmisten elämä kurjistui valtavasti.
Jostain syystä näitä seikkoja ei ole juuri ollenkaan käsitelty julkisuudessa, vaikka Venezuela onkin ollut otsikoissa em. asioiden aiheuttamien seuraamusten takia, joihin kuuluu muun muassa tuo runsas siirtolaisuus, jota puolestaan ongelmat itse aiheuttanut Yhdysvallat on kritisoinut.
Tulkintani mukaan, vaikka Yhdysvaltojen nykyinen presidentti laittoi uuden vaihteen päälle sotilasoperaatioillaan, niin kyse on selvästi USA:n pitemmän linjan toiminnasta, jolla valvotaan läntistä pallonpuoliskoa.
Vaikuttaa siltä, että toiminta etenee nyt todennäköisesti muihinkin maihin USA:n eteläpuolella – ja myös pohjoisessa, kuten he ovat kertoneet. Pitemmän päälle tulevia seuraamuksia puolestaan on tästä kaikesta mahdoton ennustaa. On vaikea ajatella, että näistä operaatioista ja toimintaperiaatteista seuraa mitään hyvää.
Juha Vuorio
diplomi-insinööri, Oulu