Olympiakomitea ja monet lajiliitot ovat viime vuosina panostaneet ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon, jotta urheilijat olisivat terveinä ja parhaassa kunnossaan kauden tärkeimmissä kisoissa.
Mihin suuntaan ennen Torinon 2006 talvikisoja alkanut projekti on menossa? Vastaajana on Suomen olympiajoukkueen ylilääkäri Tommi Vasankari.
– Olemme ottamassa ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa turbobuustin kohti vammojen ehkäisyä. Etenkin ei-kontakteissa syntyvien vammojen ehkäisy menee viiden vuoden sisällä huomattavasti eteenpäin meillä ja muualla tehtävän tutkimuksen avulla.
– Sportissa vammojen ehkäisy on enemmän kokemusperäistä, mutta nyt siihen on saatu ja saadaan tutkimustietoa pohjalle.
Millaista vammojen ehkäisyn tutkimusta Suomessa on tehty?
– Esimerkiksi Kati Pasanen tutki väitöskirjassaan salibandyn vammojen ehkäisyä. Siinä selvisi, että sadoilla pelaajilla kyettiin pudottamaan ei-kontaktissa syntyneitä vammoja kaksi kolmasosaa sillä, että valmentaja tai fysioterapeutti veti systemaattisesti 15 minuutin alkuverryttelyn koko kauden ajan.
– Sillä, että liikehallinta on hyvää, on valtava merkitys siinä, vääntyykö polvi tai nilkka.
Miten tieto saadaan siirrettyä urheilun arkeen?
– Meillä on kehitteillä määräajoin tehtäviä testejä, joilla voidaan tarkistaa urheilijan liikehallintaa ja lihastasapainoa ja sitä, viekö harjoittelu niitä oikeaan suuntaan.
– Toisella kädellä pyrimme tuomaan valmentajan arkeen sellaisia elementtejä, jotka korostavat liikehallintaa.
– Ihan kaikkia vammoja ei voi ennakoida, mutta näköpiirissä on, että saadaan parempaa faktaa pöytään.
Päävalmentajat, joukkueiden johtajat ja urheilijat vaihtuvat ajoittain. Miten se vaikuttaa lajien ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon?
– Huonoimmillaan pienissä lajeissa yhdenkin ihmisen vaihtuminen voi olla dramaattinen muutos.
– Isoimmissa lajeissa on yleensä omat toimintamallit, ja tieto siirtyy. Isojen lajien kanssa voimme yhdessä jalostaa näitä malleja.
Olympiajoukkue koostuu usean lajin urheilijoista. Millainen haaste se on lääkärin näkökulmasta?
– Olympiajoukkue ei voi olla muukalaislegioona, vaan ainakin vuotta ennen olympialaisia pitäisi tietää joukkueen yksilöiden haasteet terveydenhuollon osalta.
Onko Lontoossa erityispiirteitä terveydenhuollossa?
– Kesälajeissa ylähengitysteiden infektioiden vaara ei ole niin suuri kuin talvilajeissa, kun ei kylmetytä oman suorituksen jälkeen eikä harjoitella pakkasessa. Täällä Lontoossa meille voi olla etua suomalaistyyppisestä kesäsäästä, koska olemme tottuneet siihen.
– Lääkintähuollon kannalta erityispiirre on se, että osa lääkäreistä vaihtuu kisojen aikana, ja koko ajan täällä ovat vain Ilkka Räsänen ja minä. Näin saamme lajien lääkärien erikoisosaamista paikalle.