Pia Ek, Kastellin lukion kasvatti, on diplomi-insinööri, joka työskentelee rakennustekniikan alalla Tampereella. Määrätietoinen tyttö opiskeli lukion jälkeen tekniseksi suunnittelijaksi, minkä jälkeen hän pääsi Tampereen teknilliseen korkeakouluun opiskelemaan rakennustekniikkaa. Ek nauttii seuratessaan rakennuskohteiden edistymistä ja valmistusta. Naisen asema työmaan johdossa ei ole niin vaikea kuin voisi kuvitella.
"Tasa-arvoisuuteen pitää suhtautua varauksella, sillä mikäli vaatii tasa-arvoa, pitää myös itse käyttäytyä sen edellyttämällä tavalla."
Kastellin lukiosta kirjoittanut Nina Laakkonen työskentelee it-alalla, ainoana naisena kymmenen hengen yrityksessä. Hän ajautui ammattiinsa sattumalta, vaikka myöntääkin aina tienneensä päätyvänsä luovalle alalle. Lukion jälkeen hän haki Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tuotekehityksen koulutusohjelmaan.
Miesvaltaisesta alasta Laakkosella ei ole valittamista, mutta paremminkin asiat voisivat olla. "Ehkä it-alalla suositaan miehiä enemmän. Naisen pitää tehdä työtä todistaakseen olevansa hyvä."
Ei miehiä tai naisia
vaan ihmisiä
Pia Hannukainen, 26, on valmistumassa diplomi-insinööriksi. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Kastellin lukiosta hän lähti opiskelemaan fysiikkaa mutta siirtyi pian konetekniikan osastolle Teknilliseen korkeakouluun Otaniemeen. Osastolla on vain kahdeksan prosenttia naisia, mutta Hannukainen itse suhtautuu asiaan kevein mielin.
"Erikoiskohtelua emme saa, mutta jos johonkin tarvitsen apua, sitä kyllä saa opiskelutovereilta aika helposti", hän naurahtaa ja myöntää, että sukupuoleen on työympäristössä kiinnitetty suhteellisen paljon huomiota.
Vaikka Hannukainen toimii miehisissä piireissä, yksinäiseksi tai ulkopuoliseksi hän ei oloaan tunne. Hänelle on tärkeää, ettei ihmisiä jaotella miehiin ja naisiin vaan ihmisiin, joiden kanssa viihtyy tai ei viihdy.
"Työelämässä olen huomannut, että yli 45-vuotiaita miehiä kohdatessa on todistettava, että aivot sijaitsevat yläpäässä eivätkä jalkovälissä. Välillä se ärsyttää paljonkin, mutta yleensä riittää, että vastapuoli tutustuu minuun, minkä jälkeen sukupuoli ei ole enää ongelma."
Koulussa kärvistelystä
komeaan tulevaisuuteen
Naiset puhuvat mielellään lukioajoistaan. Koulunkäynti ei aina ollut helppoa, vaan välillä jopa "yhtä tuskaa". Kiinnostavien aineiden opiskelu kuitenkin auttoi selviämään kunniakkaasti kirjoituksiin ja niiden yli.
Pia Ek joutui lukiossa tyytymään lyhyeen matematiikkaan, koska urheilu vei paljon aikaa. "Myös lyhyen matematiikan lukijoilla on hyvät mahdollisuudet päästä korkeakouluun tai yliopistoon", hän painottaa. Varmin tapa menestyä on seurata omaa kiinnostustaan - johdatti se sitten mies- tai naisvoittoisen ammatin pariin.
Opettajillakin oli vaikutusta opiskelijoiden tulevaisuuteen. "Kastellin erinomaiset ja mukavat opet eivät koskaan nähneet mitään eroa siinä, onko oppilas poika vai tyttö", Hannukainen kiittelee.
"Pitkä fysiikka innosti ehkä jonkin verran tekniikan pariin, ja opettaja Sirviö osasi innostaa hyvin fysiikan saloihin," Laakkonen jatkaa.
Sopeutuminen miesten valtaamille aloille on vaatinut kaksimielisten juttujen suodattamista ja naisellisuuden hetkellistä unohtamista. "Naiset ja rivot jutut ovat jokapäiväinen aihe", Pia Ek toteaa.
Kaikkeen pitää tottua, ja erikoisasemastakin on loppujen lopuksi hyötyä. "Olen saanut erityishuomiota ja pystynyt luomaan nopeammin oman yhteistyöverkoston. Naisen nimi jää tällä alalla paremmin mieleen kuin miehen", Ek sanoo.
Etenemismahdollisuudet ovat teollisuuden alalla hitusen paremmat naisilla kuin miehillä. Ylimpään johtoportaaseen on kuitenkin vaikeampi yltää. Vaikka teollisuuden alan miehet Suomessa ovat tottuneet törmäämään naisiin kaikkialla, ulkomailla se ei ole itsestään selvä asia.
"On surkuhupaisaa, kun ulkomaalaiset miesvieraat pyytävät palaverin alussa minua tuomaan kahvia, ennen kuin tajuavat, että minä olen se, jonka kanssa heidän on neuvoteltava", Hannukainen huokaisee.
Eniten naisia puhuttaa epäoikeudenmukainen palkkaus. Kun mies saa samalla koulutuksella ja työkokemuksella enemmän palkkaa kuin nainen, on ärtymys ymmärrettävää.