Jos poliittisia valtiosihteereitä Suomeen todella tarvittaisiin, asiasta päättäminen sujuisi helposti. Hallituksen ministerit ovat juuri tämän asian todellisia tuntijoita; heidän työtaakkansa helpottamiseenhan valtiosihteereitä on kaavailtu. Hallituksen yksimielinen ja perusteltu esitys menisi eduskunnassa ilmeisen helposti läpi.
Todellisuus on kuitenkin kulkenut toisenlaisia latuja. Vielä kuukausi sitten vajaalukuinen hallitus sopi iltakoulussaan uuden valtioneuvostoa koskevan lakiesityksen sisällöstä, mutta joulun alla pidetyissä istunnoissa linja repesi. Ylimääräinenkään istunto ei tuonut ratkaisua, vaan asia jäi pöydälle. Vastaan olivat etenkin vasemmistoliiton Suvi-Anne Siimes sekä kokoomuksen Kimmo Sasi ja Sauli Niinistö.
Enemmistö ministereistä kannattaa valtiosihteereitä oikeuskansleri Paavo Nikulan toimikunnan ehdotusten pohjalta, mutta koska tämäntapaisessa asiassa hallitus ei yleensä äänestä, helppoa ratkaisua ei ole näköpiirissä.
Tässä vaiheessa parasta olisi jo luopua koko hankkeesta ja hyväksyä valtioneuvostolain muu sisältö siten, että se olisi voimassa jo uuden hallituksen aloittaessa. Siihen ei sisälly kiistanalaisia osia. Sen sijaan kysymys poliittisista valtiosihteereistä on ajatuksena vielä täysi raakile.
Valtioneuvoston kansliassa valtiosihteeristä on hyviä kokemuksia, mutta muissa ministeriöissä tästä syntyisi vain uusi, vastuultaan ja asemaltaan epämääräinen virkaporras lisää. On myös selvää, että kokeilu johtaisi järjestelmän laajenemiseen ennen pitkää. Varaministerijärjestelmä olisi poliittisesti selkeämpi ratkaisu, jos ja kun ministerien työtaakalle pitää jotain tehdä.
Mutta aikataulu asiasta päättämiseen on jo venynyt liian tiukalle. Nikulan mietinnön tätä koskevat osat olisi viisainta unohtaa ennen vaaleja.