Unkarissa mitattiin tiistaina maan kaikkien aikojen lämpöennätys, kertoi maan ilmatieteen laitos. Ennätys meni rikki Pohjois-Unkarissa lähellä Slovakian rajaa, kun lämpötila nousi 42 asteeseen.
Aiempi ennätys oli vuodelta 2007, jolloin elohopea kipusi 41,9 asteeseen.
Naapurimaa Slovakiassa lämpöennätys meni uusiksi toista päivää peräkkäin. Maan eteläosassa lähellä Unkarin rajaa lämpötila kohosi tiistaina 41,3 asteeseen, mikä ylitti maanantaina mitatut ennätykselliset 41 astetta.
Eurooppaa käristävät 40 asteen hirmuhelteet ovat liikkuneet alkuviikosta itään.
Meneillään oleva lämpöaalto on kuumin, mikä Euroopassa on koskaan mitattu, ja lämpöennätyksiä on rikkoutunut peräkkäisinä päivinä useissa maissa.
Helteiden aikana kuolleisuus nousee
Tiistaina ranskalaisviranomaiset kertoivat, että alustavan arvion mukaan maata toukokuussa koetelleen helleaallon aikana raportoitiin 300 kuolemantapausta enemmän kuin tavallisesti. Suurin osa kuolleista oli 75-vuotiaita tai vanhempia.
Terveysviranomaisten mukaan kuolemantapausten määrä nousi noin 14 prosenttia tavanomaisesta. Viranomaiset kuitenkin korostivat, että kuolemat eivät välttämättä liittyneet suoraan korkeisiin lämpötiloihin.
Toukokuinen helleaalto oli viranomaisten mukaan poikkeuksellisen aikainen ja voimakas.
Ranskan terveysviranomaiset ovat arvioineet, että tuoreimman, kesäkuussa maata korventaneen helleaallon vuoksi Ranskassa on ollut noin tuhat kuolemantapausta tavallista enemmän.
Pääministeri Sebastien Lecornu sanoi maanantaina, että viimeisimmän helleaallon aikana kotonaan kuolleiden määrä oli suurempi kuin aiempien helleaaltojen aikana.
Ilmastoinnin puute tukaloittaa Euroopan hellepätsiä
Eurooppaa koetelleet lämpöaallot ovat herättäneet keskustelua äärimmäisiin helteisiin varautumisesta. Asuntoja on ollut vaikea viilentää, sillä ilmastointilaitteet ovat eurooppalaisissa asunnoissa harvassa.
Lvi-tekniikan professori Risto Kosonen Aalto-yliopistosta kertoo, että monissa Euroopan maissa asuntoja jäähdytetään pääasiassa avattavien ikkunoiden avulla. Käytössä on myös esimerkiksi erilaisia pöytäpuhaltimia sekä viilennysalustoja eläimille.
Meneillään olevan helleaallon aikana lämpötilat ovat olleet tukalia myös yöllä. Kososen mukaan asuntoja pystyy silti viilentämään öisin, kunhan ulkolämpötila on huoneenlämpöä matalammalla.
Yöksi voi avata ikkunoita tai tehostaa ilmanvaihtoa. Se ei kuitenkaan välttämättä aina onnistu turvallisuussyistä tai jos ulkona on meluisaa tai pölyistä.
Lämmitys on ollut tärkeämpää
Kososen mukaan ilmastoinnin vähyyttä Euroopassa selittää se, että kuten Suomessa, sitä ei pitkään pidetty tarpeellisena.
– Tilanne on vähän sama kaikkialla Euroopassa tai Pohjois-Euroopassa. Rakennukset on tehty enemmän lämmitystarpeisiin nähden, ja nyt kun tällaisia helleaaltoja tulee, eihän niihin oikein ole varauduttu, Kosonen sanoo STT:lle.
Jäähdytyslaitteiden hankkimista ja asennusta on myös pidetty kalliina. Lisäksi ilmastointimahdollisuuksiin vaikuttaa usein se, asuuko omistusasunnossa vai vuokralla.
Kosonen kertoo, että keskimäärin muualla Euroopassa rakennuskanta tapaa olla hieman vanhempaa kuin Suomessa.
– Kiinteistökantaa ohjaavat yleensä aika pitkälle normit ja määräykset. Jos niissä ei ole mitään tällaista otettu huomioon, parempaakaan ei ole osattu tehdä, hän sanoo.
Koneellinen jäähdytys olisi tehokkainta
Viime aikojen ennätyskuuma helleaalto vaivaa nyt erityisesti Euroopan itäisiä ja eteläisiä osia. AFP:n mukaan yli 95 miljoonaa eurooppalaista kärvistelee tiistaina ainakin 35 asteen helteissä.
Lämpötilan odotetaan kohoavan yli 35 asteen Unkarissa, Slovakiassa, Moldovassa, Ukrainassa, Romaniassa, Serbiassa ja Kroatiassa. Hirmuhelteet jatkuvat myös Espanjassa ja Italiassa.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan varautuminen kuumuuteen säästää jo nyt monia ihmishenkiä Euroopassa. Lisää työtä kuumuuteen sopeutumiseksi kuitenkin tarvitaan, kun helleaallot yleistyvät ja voimistuvat. WHO:n mukaan yli puolella Euroopan maista ei vielä ole kattavia toimintasuunnitelmia äärihelteiltä suojautumiseksi.
Kosonen kertookin, että riippuu maasta, miten sopeutustoimia tehdään. Hänen mukaansa Euroopan unionin lainsäädäntö kiinnittää tätä nykyä enemmän huomiota sisäilmaan, mutta jäsenmaat soveltavat EU:n direktiivejä eri tavoin.
Kosonen sanoo, että yhteiskuntien ja ympäristön kannalta olisi kiinnitettävä huomiota niin sanottuihin passiivisiin sopeutumiskeinoihin. Niitä ovat esimerkiksi varjoisten paikkojen lisääminen sekä kaupunkien lämpösaarekkeiden purkaminen väljemmän kaavoituksen ja viheralueiden rakentamisen avulla.
Kososen mukaan passiivisia keinoja otetaan helposti käyttöön, koska ne ovat usein edullisimpia. Jäähdytyslaitteet olisivat kuitenkin kaikkein tehokkain viilennyskeino.
– Jos halutaan saada vaikuttavat, nopeat ja tehokkaat keinot, olemme valitettavasti siinä tilanteessa, että meidän täytyy lisätä koneellista jäähdytystä, Kosonen sanoo.
Ilmastointi päällä tarpeen mukaan
Koneellisen jäähdytyksen yleistyessä kasvaisi myös energiankulutus. Kosonen kuitenkin toteaa, että ilmastointilaitteita ei pidetä päällä jatkuvasti vaan silloin, kun sille on tarvetta.
Hän kertoo, että ilmalämpöpumppujen vaikutusta kesän sähkönkulutukseen on tutkittu Kiinassa.
– Siellä todettiin, että pumpuista ainoastaan kahdeksan prosenttia on samaan aikaan käytössä. Jos niitä kaikkia käytettäisiin samaan aikaan, verkko ei enää pysyisi pystyssä, Kosonen sanoo.
Energiankulutusta suurempi merkitys on sillä, miten sähkö tuotetaan. Kososen mukaan Suomessa käytetään jo hyvin paljon puhdasta sähköä.
Maissa, joissa fossiilisilla energiamuodoilla on suurempi osuus, lisäkulutus voisi aiheuttaa ongelmia ympäristön kannalta.
