Muhoslainen sähkövarastoja suunnitteleva ja valmistava Cactos Oy sai alkuvuodesta yli 26 miljoonan euron rahoituksen. Rahoituskierroksen suurimpia sijoittajia olivat OP Suomi Infra ja Ilmastorahasto.
Rahoitus annettiin Cactos Oy:n hallinnoimalle sijoitusyhtiölle Cactos Fleet Finland Ky:lle. Tytäryhtiö hallitsee sähkövarastobisneksen rahoja, kun emoyhtiö keskittyy teknologian suunnitteluun ja kehitykseen.
Yrityksen toimitusjohtajalla Oskari Jaakkolalla on aikaisempaa kokemusta rahoitusalalta, ja se näkyy Cactoksen yritysrakenteessa. Jaakkola kertoo yrityksen keräävän rahoitusta eri tavalla kuin yksikään yritys Suomessa.
Cactos rakentaa Muhoksella energiavarastojärjestelmiä. Yritys tarjoaa sähkövarastoja palveluna asiakkaille. Sopimukset asiakkaiden kanssa voivat olla pitkiä, jopa kymmenen vuotta.
Yrityksen rahoittama infrastruktuuri kerryttää yritykselle ison taseen. ”Meidän piti keksiä hyvä tapa rahoittaa tase”, Jaakkola kertoo.
Sähkövarastoyrityksen tytäryhtiönä rahasto
Cactos Fleet Finland Ky toimii Finanssivalvonnan valvomana vaihtoehtorahastona. Se myös kerää asiakkaiden sopimusmaksut. Rahastoa hallinnoi Cactos Oy:n tytäryhtiö, Cactos Fleet Management Finland Oy.
Emoyhtiö toimii siis energia-alalla ja tytäryhtiö finanssialalla. Jaakkolan mukaan tämä eriyttää pitkäaikaisen leasing-toiminnan teknologiayhtiön riskeistä.
Rahaston perustaminen oli tarkoituksena yrityksen alusta asti. Jaakkolan mukaan mikään yritys Suomessa ei ole tehnyt rahoitusta samalla tavalla.
”Matalariskinen pitkäaikainen leasingtoiminta pystyttiin erottamaan korkeamman riskitason teknologiayhtiötoiminnasta yritysrakenteella”, Jaakkola avaa yrityksien eroavaisuuksista.
Jaakkola kertoo yritysrakenteen olevan suurin asia mikä mahdollisti 26 miljoonan rahoituksen. Rahoitus oli viimeinen puuttuva palikka Cactoksen liiketoimintamallista.
Yrittäjillä vankka kokemus sijoitusalalta
Jaakkolalla on aikaisempaa kokemusta finanssialalta rahastojen kanssa työskentelemisestä, sekä öljyalalta, jossa projektiyhtiöiden käyttäminen on yleistä.
Yrityksessä toimii myös kokeneita työkavereita, joilla on jo työuraa takana, keski-iän molemmilta puolilta. Kokemus auttaa hankkimaan rahoitusta tehokkaammin.
Mallia yritystoimintaan ei ole pystynyt ottamaan, sillä lähimmät esimerkit samankaltaisesta rahoitustoiminnasta on Yhdysvalloissa. Kopioimisen sijaan on sovellettu aikaisempaa osaamista.
”Jos mallia haluaa ottaa, niin helpompiakin tapoja löytyy”, myöntää Jaakkola. Cactoksen tyylissä on etuja, jos yritystoiminnan skaala on tarpeeksi iso, toimitusjohtaja kertoo.
”Jos toiminta on korkeariskistä, niin löytyy parempiakin tapoja rahoittaa.” Esimerkkeinä korkeariskisille rahoituksille Jaakkola mainitsee ELY-keskuksen tarjoamat yritystuet tai Venture capital -rahoituksen.
Yritys on toimittanut tuotteitaan Suomeen, mutta tähtää ulkomaiden markkinoille. Jaakkola paljastaa ensimmäisten vientimarkkinointien olevan Hollannissa, Ruotsissa ja mahdollisesti Baltian alueella.
Yrittäjällä on monenlaisia vaihtoehtoja rahoituksen hankkimiseen. ELY-keskuksen johtava asiantuntija Anne Pulkkinen ohjaa aloittavia yrittäjiä hakemaan TE-palveluilta starttirahaa.
Maaseutuyrittäjille on mahdollista hakea avustusta paikallisilta Leader-ryhmiltä. Tuotekehitykseen, tutkimukseen ja liiketoiminnan kehittämiseen on apuna Business Finlandin myöntämät avustukset ja lainat.
Valtion omistama rahoitusyhtiö Finnvera voi parantaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia takauksilla, lainoilla ja viennin rahoitusratkaisuilla.
”Yritysten käytettävissä olevaan palveluverkostoon kuuluu useita muitakin toimijoita eli koko Team Finland -verkosto”, Pulkkinen kommentoi.
Pulkkinen suosittelee rahoituksen hakijoita suunnittelemaan ensin kehittämis- tai investointihanketta, jonka jälkeen voi olla yhteydessä paikalliseen ELY-keskukseen, valtakunnalliseen puhelinpalveluun tai kehitysyhtiöön.
”Huolellinen suunnittelu, etukäteiskeskustelut ja hyvin täytetty hakemus nopeuttavat hankekäsittelyä. ELY-keskuksen asiantuntijat keskustelevat mielellään hakijoiden kanssa ennen hakemuksen lähettämistä.”