Suomessa avataan vihdoin kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkoja, kun Telia-Sonera avaa umts-verkon 12. lokakuuta.
Suomi myönsi ensimmäisenä maailmassa toimiluvat kolmannen sukupolven matkaviestinverkoille maaliskuussa 1999. Muualla verkkoja on kuitenkin jo toteutettu, tosin menestys on ollut vielä heikkoa.
Oleellinen ero entiseen kännyköintiin on siinä, että umtsin avulla kännykänkäyttäjä pääsee halutessaan entistä nopeammin nettiin, ja sillä voidaan välittää liikkuvaa kuvaa.
Alussa verkkoa eivät käytännössä Suomessakaan käytä juuri muut kuin umts-tekniikkaa testaavat ja kehittävät yritykset. Päätelaitteita on tullut hitaasti markkinoille.
Sentään kaksi umts-verkossa toimivaa matkapuhelinmallia on ollut esimerkiksi Oulussa Viestimaalla myynnissä.
Aluejohtaja Heikki Pesämaa Viestimaasta sanoo, että he ovat myyneet "satoja puhelimia", ne ovat käytännössä menneet yrityksille, jotka kehittävät tekniikkaa tai palveluja.
Asiakkaille myydään nopeutta ja helppoutta
Tuotekehitysjohtaja Pasi Mehtonen Telia-Sonera Finland Oyj:stä sanoo, että umts on jatkoa aiemmille tekniikoille.
"Kyllä umts on meille ihan täyttä arkea ja vakavaa bisnestä. Asiakkaille myydään nopeutta ja helppoutta. Umts ei yksinään vastaa mihinkään tarpeeseen. Umts on yksi hyvin tärkeä osa palettivalikoimaa, tällä hetkellä nopein tiedonsiirtotekniikka mobiiliverkossa."
Hänen mukaansa aikaisintaan ensimmäisen puolen vuoden jälkeen voidaan arvioida, miten 3g on lähtenyt liikkeelle.
Mehtonen ei kerro, paljonko Soneran umts-verkko Suomessa on heille maksanut. Umtsin takia Telia-Soneran ei ole Mehtosen mukaan juuri tarvinnut pystyttää uusia mastoja, mutta varsinaiset tukiasemalaitteet tarvitaan uudet.
Mehtonen vakuuttaa, että he eivät maksata umtsin kustannuksia muilla asiakkailla.
"Juuri sen takia verkko on tehty rajalliseksi", tuotekehitysjohtaja Mehtonen sanoo.
3g-verkkoja rakennetaan ensin vain suurempiin asutuskeskuksiin.
Tiheästi asutuissa maissa koko maan kattava 3g-verkko on järkevä. Suomi tulee jälkijunassa harvaan asuttuna maana.
Mehtonen nostaa ensimmäiseksi tekijäksi umtsin menestykselle päätelaitteiden yleisyyden.
"Tarjontaa alkaa jo olla, mutta laitteet ovat vielä aika kalliita. Palveluiden hinta ei ole kasvun edessä, vaan se, ettei palveluita ole vielä löydetty. Ensin pitää poistaa pullonkaulat, saada palvelut toimimaan puhelimissa."
Umts tulee
vaikka väkisin
Muutama vuosi sitten Nokian 3g-verkkojen kehityksessä vahvasti vaikuttaneen Eero Vallströmin mukaan 3g:n tulo on nyt yhä enemmän evolutiivista kehitystä pienin, jatkuvin askelin.
"Askel gsm:stä 3g:hen on huomattavasti pienempi kuin aikoinaan nmt:stä gsm:ään."
Vallström on nykyään toimitusjohtaja yrityksessään IT-Pilot Oy:ssä, joka on pääomasijoitus- ja liikkeenjohdon konsultointiyhtiö.
Umtsia ei tarvita Suomessa sen takia, että nykyisissä matkapuhelinverkoissa puhe tukkeentuisi.
Umtsia tarvitaan vain uusien palveluiden takia, joita ihmisten uskotaan haluavan. Ensimmäisenä 3g yleistyy yritysten käytössä. Kuluttajat tulevat vähän perässä, Vallström arvelee.
"3g-palvelujen kysyntä on ollut hitaampaa kuin on oletettu. Multimediakustannukset ovat olleet sitä luokkaa, että tavalliset ihmiset eivät ole halunneet niitä maksaa", hän sanoo.
Oulun yliopiston tietoliikennetekniikan professori Juha Rapelikin uskoo, että sähköisten palveluiden liikkuvuus tulee väistämättä yhä tärkeämmäksi. Ihmiset alkavat käyttää yhä laajemmassa mittakaavassa kuvien ja liikkuvan kuvan siirtoon tarjottuja välineitä.
Audiovisuaalinen sisältö siirtyy kannettaviin laitteisiin ja sisällön hankintatapa muuttuu yhä kannettavammaksi.
"Se tulee pomminvarmasti", Rapeli sanoo.
Se vain vie aikaa. "Umtsin käyttö tänä päivänä on tavattoman vähäistä. Mutta se neulotaan laitteisiin mukaan ja käyttö alkaa vähittäin."
Viidessä vuodessa
vähän uutisia
Umtsin ennustettiin aikoinaan olevan massakäytössä vuonna 2005.
"Ei ole vielä nähty, etteikö näin voisi olla. Massakäyttö voi tosin olla samaa kuin kamerapuhelimissa, niitä myydään kolmannekselle ostajista vaikka likikään kolmannes ei niitä käytä", tietoliikennetekniikan professori Juha Rapeli sanoo.
Nykyisen kaltainen äänen ja kuvan siirtely olisi Rapelin mielestä voinut lähteä liikkeelle jo viisi vuotta sitten. Päätelaitteita vain ei ollut eikä kyllä palveluitakaan.
Nyt gprs-laitteita on jo markkinoilla jonkin verran, mutta niiden palveluiden hinnat eivät ole kunnolla laskeneet, vaikka niin olisi voinut odottaa.
"Sieltä se lähtee kehitys kohti umtsia. En usko, että umts etenee sillä, että se tuodaan markkinoille ja odotetaan, että ihmiset alkavat käyttää umts-palveluita", Rapeli sanoo.
Hän sanoo, että umtsin kaltaisen systeemin elinkaari on 25-30 vuotta.
"Umts on ollut pinnan alla itämässä 20 vuotta. Ei se sen tekniikan markkinamahdollisuuksia pilannut mitenkään. Sillä on maanpäällistä elämää taatusti 25 vuotta."
