Ulkomaan velkojen hoitaminen on Venäjän ensi vuoden budjetin keskeisin ja vaikein ongelma. Hallitus hyväksyi budjettiehdotuksen tiistain istunnossa ja vielä elokuun aikana se annetaan parlamentin alahuoneen eli duuman käsittelyyn.
Pääministeri Mihail Kasjanov luonnehti budjettiesitystä kuitenkin ensimmäiseksi liberaalisen talouden budjetiksi. Erikoista siinä on se, että arvioidut tulot ovat menoja suuremmat.
Kasjanov huomautti samalla, ettei teollisuustuotannon kasvu ole kuitenkaan vieläkään vakaa. Ensi vuonna teollisuuden kasvuksi arvioidaan 4 prosenttia ja kansantulon kasvuksi 4,5 prosenttia.
Inflaatiovauhdiksi hallituksen ennustus on 10–13 prosenttia, mikä monien asiantuntijoiden mielestä on liian alhainen. Inflaatiota saattaa kiihdyttää myös monille aloille suunnitellut suuret palkankorotukset.
Monien valtion työntekijöiden, kuten opettajien ja terveysalan työntekijöiden, palkkoja on tarkoitus lähes kaksinkertaistaa ensi vuonna. Budjetin suurin menoerä on ulkomaan velkojen maksuun tarkoitettu 290 miljardia ruplaa (noin 75 miljardia Suomen markkaa). Puolustusmenoihin käytetään lähes yhtä paljon.
Opetukseen käytetään vain neljäsosa puolustusmenoista ja terveydenhoitoon sitäkin vähemmän.
Uutta velkaa ei budjettiesityksen mukaan oteta. Vanhoja velkoja varsinkin eräisiin entisiin sosialistimaihin pyritään kuitenkin järjestelemään uudelleen.
Venäjän ulkomaisen velan maksuaikataulussa vuosi 2003 on erittäin vaikea, sillä ensi vuoden 14 miljardin dollarin asemesta silloin tulee maksaa 17 miljardia.
Hallitus odottaa, että öljytynnyrin hinta säilyy ensi vuonnakin noin 23 dollarissa. Se on kuitenkin valmistellut myös version, jossa hinta putoaisi noin 17 dollariin. Huonommassa tapauksessa on tarkoitus hankkia rahaa valtion omaisuutta yksityistämällä.
Mikäli öljyn hinnassa ei tapahdu odottamatonta pudotusta ja verojen keruu onnistuu suunnitellulla tavalla, budjetti on Venäjän talousasiantuntijoiden mukaan realistinen.
Kansantalouden kääntyminen vakaaseen kasvuun on kuitenkin vielä tulevaisuuden toiveita.