Ul­ko­maa­lais­ten maa­kaup­po­ja yri­tet­tiin ra­joit­taa lain­sää­dän­nöl­lä jo neljä vuotta sitten, mutta jotain meni mönkään

Viisi vuotta sitten eduskunta oli jo melkein valmis rajoittamaan lainsäädännöllä ulkomaalaisten maa- ja kiinteistökauppoja Suomessa.

Lakivaliokunnassa lakialoitteen jatkokäsittelyn puolesta äänestivät Suna Kymäläisen lisäksi Ari Torniainen (kesk.), Eeva-Maria Maijala (kesk.), Mika Niikko (ps.) ja Kaj Turunen (entinen ps. ja sin., nykyinen kok.).
Lakivaliokunnassa lakialoitteen jatkokäsittelyn puolesta äänestivät Suna Kymäläisen lisäksi Ari Torniainen (kesk.), Eeva-Maria Maijala (kesk.), Mika Niikko (ps.) ja Kaj Turunen (entinen ps. ja sin., nykyinen kok.).
Kuva: Clas-Olav Slotte

Viisi vuotta sitten eduskunta oli jo melkein valmis rajoittamaan lainsäädännöllä ulkomaalaisten maa- ja kiinteistökauppoja Suomessa.

Helmikuussa 2014 eduskunnassa oli käynnissä kiivas väittely. Kansanedustajat keskustelivat venäläisten kiinteistökauppoja rajoittavasta lakialoitteesta, joka henkilöityi vahvasti sen ensimmäiseen allekirjoittajaan Suna Kymäläiseen (sd.).

Lakialoitteen Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolisten maa- ja kiinteistökauppojen rajoittamisesta allekirjoitti kaikkiaan 90 kansanedustajaa. Alun perin allekirjoittajia oli kymmenkunta enemmän, mutta osa kansanedustajista veti tukensa pois asian käsittelyn edetessä.

– En tiennyt ensimmäisen kauden kansanedustajana, että sellainen mahdollisuus on edes olemassa. Siinä vaiheessa, kun jätin aloitteen joulukuussa, kuvittelin, että allekirjoitukset ovat sitovia, Kymäläinen kertoo.

Jotain merkillistä kuitenkin tapahtui ennen helmikuun täysistuntoa. Kymäläisen mukaan tunnelma muuttui pian sen jälkeen, kun hän ja entinen pääministeri Esko Aho (kesk.) suomalais-venäläisen kauppakamarin edustajana keskustelivat aiheesta Ylen A-studio:Talk -ohjelmassa.

Erikoista asiassa oli, että 13 lakivaliokunnan 17 kansanedustajasta oli alkuun aloitteen takana. Lakivaliokunta kuitenkin torppasi aloitteen 22. lokakuuta äänin 12–5, eikä se näin edennyt enää eduskunnan käsittelyyn.

– Ilmapiiri muuttui sellaiseksi, että kansanedustajat ilmiselvästi varoivat ottamasta kantaa. Minulle esimerkiksi esitettiin toive, etten toisi aloitetta ollenkaan lakivaliokunnan käsiteltäväksi, Kymäläinen kertoo.

" En muista, että kauppapolitiikka tai mikään sen tyyppinen asia olisi vaikuttanut ainakaan omiin ratkaisuihini."
Peter Östman (kd.)

Virallinen selitys äänestystulokseen ja siihen, ettei lakivaliokunta puoltanut lakialoitteen jatkokäsittelyä oli allekirjoitusten vähäinen määrä.

– Periaatteet ovat hyvästä, mutta selitys vähän ontuu. Käyttihän valiokunta harkintaa monissa muissakin asioissa: isyyslakialoitteen takana oli vain 66 ja tasa-arvoisen avioliittolain 77 allekirjoitusta.

Lakivaliokunta oli vuonna 2014 muutoinkin valtavan huomion ja epäilemättä pommituksenkin kohteena.

Kesällä valiokunta otti kantaa tasa-arvoisesta avioliittolaista tehtyyn kansalaisaloitteeseen, johon monet erilaiset eturyhmät yrittivät voimakkaasti vaikuttaa. Venäjä-kysymykset taas olivat kansainvälisesti pinnalla nopeasti eskaloituneen Krimin kriisin takia.

Vastustajat näkivät maakauppoja koskevan lakialoitteen venäläisvastaisena, ja jo pelkästään negatiivisen sävyn saaneen keskustelun pelättiin haittaavan merkittävästi Suomen ja Venäjän välistä kauppaa.

– En muista, että kauppapolitiikka tai mikään sen tyyppinen asia olisi vaikuttanut ainakaan omiin ratkaisuihini. Kristillisdemokraatithan olivat silloin hallituksessa, enkä tehnyt koko vaalikauden aikana yhtään lakialoitetta kansanedustajana, vaan pyrin vaikuttamaan asioihin hallituksen sisältä, lakivaliokunnassa istunut kansanedustaja Peter Östman (kd.) kertoo.

Suna Kymäläinen arvelee, että äänestyksen lopputulokseen vaikutti eniten se, ettei lakialoitteen edistäminen ollut silloisen hallituksen agendalla.

– Mikä on sinänsä surullista, sillä on kai sittemmin käynyt selväksi että jonkinlaisia pelisääntöjä maakauppoihin tarvitaan.

– Näin jälkiviisaana voi tietenkin todeta, että aloitetta olisi pitänyt jo tuolloin käsitellä paljon laajemmin ja käydä syvällisempi keskustelu aiheesta, toteaa myös Peter Östman.

Lakiehdotuksen eteneminen

Eduskunnan keskeisin tehtävä on lakien säätäminen. Vuosittain lakiehdotuksista noin 250 tulee hallituksen esityksenä, viitisenkymmentä kansanedustajan aloitteesta ja 4–5 kansalaisaloitteena.

Lähetekeskustelussa päätetään, mikä valiokunta lakiesityksen käsittelee. Lakialoitteen valiokuntakäsittely kestää yleensä kuukauden tai kaksi. Suurten lainsäädäntöhankkeiden käsittely vie tavallisesti useita kuukausia, jopa vuosia.

Valiokunnan mietinnön valmistuttua lakiehdotuksella on eduskunnassa aina kaksi käsittelyä: Ensimmäisessä päätetään lakiehdotusten sisällöstä, toisessa päätetään vain lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Tavallisen lain hyväksymiseen tai hylkäämiseen riittää yksinkertainen enemmistö annetuista äänistä.

Käsittelemättä olevat hallituksen esitykset ja lakialoitteet raukeavat vaalikauden päättyessä.