Mainos

Ul­ko­maa­lais­taus­tais­ten yrit­tä­jien määrä kas­vus­sa – Bu­si­nes­sOu­lu ja Oulun uus­yri­tys­kes­kus toi­mi­vat oppaina yrit­tä­jyy­teen

Ulkomaalaistaustaisten yrittäjien määrä on Pohjois-Pohjanmaalla kasvussa. Heille neuvoja antavat Business Oulu ja Oulun Uusyrityskeskus.

Yrittäjyydestä kiinnostuneet ulkomaalaistaustaiset ihmiset ottavat yhteyttä Henry Koivukankaaseen ja Viera Karamiin. Neuvontapalveluissa opastetaan muun muassa liiketoimintasuunnitelman tekemiseen.
Yrittäjyydestä kiinnostuneet ulkomaalaistaustaiset ihmiset ottavat yhteyttä Henry Koivukankaaseen ja Viera Karamiin. Neuvontapalveluissa opastetaan muun muassa liiketoimintasuunnitelman tekemiseen.
Kuva: Anna Tilvis

Ulkomaalaistaustainen yrityksen perustamista harkitseva voi kääntyä Business Oulun ja Oulun Uusyrityskeskuksen puoleen. Neuvontapalveluja tarjoavat yritysneuvoja Viera Karam ja asiantuntija Henry Koivukangas.
Ulkomaalaistaustaisten yrittäjien lukumäärästä Pohjois-Pohjanmaalla ei ole tarkkaa tietoa. Määrä on kuitenkin kasvussa.
”Noin 30 yrittäjää aloittaa vuosittain, mutta me emme tiedä kaikkia”, Koivukangas sanoo.
Aiemmin asiakkaina oli enimmäkseen turvapaikanhakija- ja pakolaistaustaisia ihmisiä sekä toisen polven maahanmuuttajia. Tämän vuoden alussa yliopistoväen osuus on lisääntynyt. Helmikuussa pidetyssä Minustako yrittäjä -tapahtumassa 90 ihmisestä 75 oli yliopistotaustaisia.
”Oulun yliopistolta on alkanut tulla sekä opiskelijoita että jatko-opiskelijoita.”
Kuukaudessa käy noin 20 uutta asiakasta. Tyypillisimmät alat ovat palvelut, tietokoneohjelmistot ja sovelluskehitys. Opiskelijat edustavat yleensä tieto- ja viestintätekniikan alaa.

Rakentavaa kritiikkiä

Karam kertoo, että monet tulevat hakemaan perustietoa yrityksen perustamisesta. Kaikki eivät ole varsinaisesti aloittamassa yritystä, mutta tarvitsevat tietoa.
Koivukangas muistuttaa, että jotkut kulttuurit ovat hyvin yrittäjähenkisiä, kuten turkkilainen tai muut Lähi-idän kulttuurit.
”Myös afrikkalaislähtöisiä asiakkaita on paljon ja he perustavat yrityksiä, vaikka se ei näy tilastoissa.”
Itsensä työllistäminen yritystoiminnalla on työmarkkinoiden yleinen trendi, joka näkyy myös ulkomaalaistaustaisten ja maahanmuuttajien parissa.
”Monet tulevat siksi, etteivät löydä työpaikkaa. Meidän pitää kuitenkin kertoa totuus yrittämisestä. Jos joku ei perusta yritystä, sekin on hyvä tulos. Se ei ole aina realistista”, Koivukangas kertoo.
Karamin asenteena on rakentava kritiikki. Tavoitteena on saada aikaan elinvoimaisia yrityksiä.
”En koskaan tyrmää ihmisiä. Jos edessä on seinä, johon he törmäisivät, he huomaavat sen itse. He näkevät taloudelliset laskelmat, jotka eivät toimi. He huomaavat voimakkaan kilpailun tai muita esteitä. Minun työtäni on saada heidät näkemään nuo asiat.”

Tietoa faktoista

Asiakkaiden liikeideat ovat hyvin eritasoisia. Neuvontapalvelussa kuunnellaan ja ohjataan tekemään liiketoimintasuunnitelma sekä taloudelliset laskelmat.
”Käyn aina läpi lakien mukaiset maksut, joita yrittäjälle tulee, koska kaikki eivät tiedä niitä. Kerron myös luvista, joita tarvitaan”, Karam kertoo.
Uusyrityskeskus voi tehdä perustamisilmoitukset.
”Autamme etsimään rahoitusta. He haluavat tietää, millaista rahoitusta on tarjolla. Onko se lainaa vai avustusta? Onko bisnesidea sellainen, että se hyväksytään jonkin avustuksen piiriin?” Karam sanoo.
Esimerkiksi ohjelmistoalalla voidaan hyödyntää Business Finlandin innovaatiorahaa. Viera Karamin laajasta kielitaidosta on suuri hyöty. Hän puhuu paitsi äidinkieltään ukrainaa myös arabiaa, venäjää, ranskaa ja englantia. Suurimmat vaikeudet neuvontapalvelussa liittyvät oleskelulupiin.
”Usein laillisuusasema on sellainen, että heillä ei ole mahdollisuutta saada lainaa, koska heillä ei ole pitkäaikaista oleskelulupaa. Jotkut eivät voi rekisteröidä yritystä. Jotkut voivat rekisteröidä yrityksen, mutta eivät voi työskennellä yrityksessä.”
Ulkomaalaistaustaisten yrittäjien ei ole helppo tavoittaa suomalaisia asiakkaita. Kaikki bisnesideat eivät ole realistisia Oulun kokoisessa kaupungissa.