Oulun seudun uimahalleissa ei ole hiljaisia aikoja.
Lisätilan tarve on akuutti, sillä Oulun uimahalli Raksilassa menee vähintäänkin isoon remonttiin, joten uusi uimahalli Linnanmaalle pitäisi saada valmiiksi sitä ennen. Halli on esitetty rakennettavaksi vuosina 2021-2022.
– Toivottavasti aikataulu pitää, koska Raksilan uimahallin kuntotutkimuksen perusteella sinne on tulossa iso peruskorjaus kolmen–viiden vuoden kuluttua. Raksila on sitten vuodesta puoleentoista pois käytöstä, liikuntajohtaja Niina Epäilys kertoo.
Se, korjataanko vanha vai aletaanko tutkia kokonaan uuden uimahallin rakentamista sen tilalle, selviää vasta tarkemmissa tutkimuksissa. Seuraavaksi korjausjonossa on Vesi-Jatuli. Hiukkavaaran uimahalli ja muut uudet paikat ovat tulevaisuuden spekulaatioita.
Linnanmaan uimahalliin on tulossa 8-ratainen 25 metrin allas hyppyalueineen, monitoimiallas, opetusallas ja lastenallas. Lisäksi pystytään huomioimaan eritystarpeet nykyistä paremmin, esimerkiksi jos uimarin avustaja on eri sukupuolta.
Zimmariin iso peruskorjaus
Myös Muhoksella kävijämäärät ovat nyt ylärajoilla.
– Ei paljon kestä enää lisääntyä, jotta puhdistuskapasiteetti ja tilat riittävät. Pukukaapit loppuvat joskus kesken vesijumppien aikaan, vapaa-aikatoimenjohtaja Juha Pesonen kertoo.
Ponkilan urheilukeskuksen yleissuunnitelmaan on kirjattu uusi uimahalli mutta keskustelua käydään, onko se sittenkään paras paikka.
Kempeleen Zimmarissa on selvitty lähinnä kesäisillä peruskorjauksilla tähän asti.
– Aikaisintaan ensi vuonna päästään aloittamaan isompi peruskorjaus, jossa uusitaan tekniikkaa, tehdään pintaremonttia ja nykyaikaistetaan palveluita sähköisin kulkuportein ja pukukaapein. Laajennusta tai lisäaltaita ei liene odotettavissa, virkistysuimalan vastaava Tarja Koivisto kertoo.
Kävijöitä yli kuntarajojen
– Oulun kaikille kolmelle hallille on muodostunut oma vakiokävijäkuntansa. Joku tykkää Raatin pienestä miljööstä, toinen Raksilasta. Vesi-Jatulissa käy Pohjois-Oulun asukkaita, Niina Epäilys luokittelee.
Muhos on satsannut voimakkaasti koulujen uinninopetukseen. Eskareista kolmosluokkalaisiin opetusta on viisi kertaa syys- ja toiset viisi kertaa kevätlukukaudella. Isommat alakoululaiset käyvät kuusi kertaa lukuvuodessa.
– Kuudesluokkalaisilla uimataitoprosentti on jatkuvasti yli yhdeksänkymmenen, Juha Pesonen kehuu.
Muhoslaisten lisäksi hallia käyttävät Tyrnävän, Limingan, Utajärven ja Vaalan oppilaat. Kempeleessäkin uimareita käy kunnan rajojen ulkopuolelta.
– Meillä käy paljon asiakkaita myös kaupungista, koska Zimmari on suhteellisen pieni ja rauhallinen ja kuitenkin monipuolinen uimahalli, Tarja Koivisto arvioi.
Kempeleessä on satsattu ikäihmisten liikuntaan tämän vuoden alusta. Maaliskuussa alkaa uimahallin kahviossa senioreiden olohuone, jossa vierailee kunnan edustajia kertomassa ajankohtaisista asioista.
Zimmarissa on hiihtolomaviikon tapahtumia luvassa perjantaina: Aksupolskis-tapahtuma opetusaltaassa lapsiperheille kello 15.00–17.30 ja Vesidizco uimataitoisille yli 8-vuotiaille kello 18–21.
FAKTASeudun uimahallit
- Muhoksen uimahalli avattu 1971, laajennus 1994–95, ilmastoinnin uusiminen ja vedenkäsittelyjärjestelmän automatisointi 2012. Lähes 40 000 käyntikertaa/vuosi. Erityistä: kuntoallas 16,67 metriä.
- Kempeleen Zimmari avattu 1997. Noin 140 000 käyntikertaa/vuosi. Erityistä: Hiihdon MM-kisojen aikaan kahviossa kisastudio.
- Oulun uimahalli (Raksila) avattu 1974, kuntoallas 1988, peruskorjaus ja laajennus (liukumäki ja monitoimiallas) 2000–2002. Käyntikertoja 570 000/vuosi mukaan lukien kuivan maan tilat. Erityistä: Suomen toiseksi suosituin halli Helsingin Mäkelänrinteen jälkeen.
- Raatin uimahalli avattu 1959, peruskorjaus ja laajennus 2009–2010. Käyntikertoja noin 285 000 vuodessa mukaan lukien kuivan maan tilat. Erityistä: Museoviraston toiveita huomioitiin remontissa, esimerkiksi aulan yleisilme ja portaat kaiteineen.
- Vesi-Jatuli avattu 2003. Käyntejä 196 000/vuosi. Erityistä: Rakentamispäätös tehtiin Haukiputaan valtuustossa vain yhden äänen erolla.
Seudun uimahallit
Muhoksen uimahalli avattu 1971, laajennus 1994–95, ilmastoinnin uusiminen ja vedenkäsittelyjärjestelmän automatisointi 2012. Lähes 40 000 käyntikertaa/vuosi. Erityistä: kuntoallas 16,67 metriä.
Kempeleen Zimmari avattu 1997. Noin 140 000 käyntikertaa/vuosi. Erityistä: Hiihdon MM-kisojen aikaan kahviossa kisastudio.
Oulun uimahalli (Raksila) avattu 1974, kuntoallas 1988, peruskorjaus ja laajennus (liukumäki ja monitoimiallas) 2000–2002. Käyntikertoja 570 000/vuosi mukaan lukien kuivan maan tilat. Erityistä: Suomen toiseksi suosituin halli Helsingin Mäkelänrinteen jälkeen.
Raatin uimahalli avattu 1959, peruskorjaus ja laajennus 2009–2010. Käyntikertoja noin 285 000 vuodessa mukaan lukien kuivan maan tilat. Erityistä: Museoviraston toiveita huomioitiin remontissa, esimerkiksi aulan yleisilme ja portaat kaiteineen.
Vesi-Jatuli avattu 2003. Käyntejä 196 000/vuosi. Erityistä: Rakentamispäätös tehtiin Haukiputaan valtuustossa vain yhden äänen erolla.
