Uh­kai­lua, vi­ha­pa­lau­tet­ta, lah­jon­ta­yri­tyk­siä – pai­nos­ta­mi­sel­la py­ri­tään pää­se­mään toi­mit­ta­jan pään sisään

Tutkija Ilmari Hiltunen on ollut paikoin yllättynyt siitä, miten tavallisilta tuntuvat juttuaiheet voivat synnyttää lukijoissa voimakkaita reaktioita ja johtaa vihapalautteen, verkkohäirinnän tai uhkailun kohdistamiseen toimittajalle. Kuva Hämeen Sanomien toimituksesta Hämeenlinnasta.

Kuva: Esko Tuovinen

Tutkija Ilmari Hiltunen haluaa tutkimuksellaan tehdä journalisteihin kohdistuvan ulkoisen vaikuttamisen menetelmiä näkyviksi ja synnyttää keskustelua aiheesta.

Suomalaisista toimittajista 61 prosenttia on saanut vihapalautetta jutuistaan.

Tästä joukosta noin puolet on kokenut haukkumista, solvausta tai muuta sanallista vihanilmausta keskimäärin kerran vuodessa tai harvemmin, 14 prosenttia kerran puolessa vuodessa ja 4 prosenttia kerran viikossa.

Vihapalaute on annettu pääosin puhelimitse, kirjeitse, sähköpostitse, verkossa tai sosiaalisessa mediassa.

Fyysistä väkivaltaa on työtehtävissä kohdannut 4 prosenttia journalisteista. Väkivallalla tai omaisuuden vahingoittamisella on uhkailtu lähes viidesosaa suomalaisista toimittajista tai heidän lähipiiristään.

Vajaa viidennes on kokenut myös mustamaalausta, kuten loukkaavien väitteiden, huhujen tai yksityiselämään kuuluvien tietojen levittämistä julkisesti.

– Sosiaalinen media on tuonut tullessaan ison muutoksen. Verkkohäirintä, vihapalaute ja uhkailu tulevat sitä kautta. Yleisön reaktiot voivat olla nopeita, yllättäviä ja voimakkaita, kertoo tutkija Ilmari Hiltunen Hämeen Sanomille.

– Journalismi on henkilöitynyt, ja siksi myös kritiikki ja keskustelu saattavat helposti henkilöityä tiettyyn toimittajaan, hän lisää.

Maahanmuuttoaiheet aiheuttavat eniten uhkailua

Suomen Journalistiliiton taannoisessa kyselyssä noin 40 prosenttia uhkailua aiheuttavista aiheista on käsitellyt maahanmuutto- ja monikulttuurisuustematiikkaa.

Kymmenisen prosenttia uhkauksista on tullut uskontoa, seksuaalivähemmistöjä, tasa-arvoa, terveyttä ja sosiaaliturvaa, lasten kasvatusta sekä Venäjää käsittelevistä aiheista.

– Puolet menee kategoriaan "joku muu". Ne voivat olla paikallisesti kiistanalaisia aiheita tai aivan satunnaisia aiheita, kuten ratsastus tai rapujuhlat. Se ei järjellä selity, miksi tällaiset aiheet saavat jotkut lähettämään uhkauksia, Hiltunen ihmettelee.

Ulkoista vaikuttamista ovat muun muassa painostavat menetelmät, jotka radikaaleimmillaan voivat olla väkivaltaa, uutispaikalta poistamista tai vangitsemista.

Poliittisena painostuskeinona poliitikot voivat käyttää vaikkapa Yleisradion rahoituksesta päättämistä tai vaikuttamista tiedotusvälineiden olosuhteisiin muun muassa lakien ja verotuksen kautta.

Psykologista painostusta voidaan harjoittaa esimerkiksi häirintäkampanjoiden kautta. Ammatillisella painostuksella pyritään osoittamaan toimittajan virheitä ja epäammattimaisuutta ja näin heikentämään jutun ja toimittajan uskottavuutta.

Tiedonsaantia voidaan rajoittaa asettamalla ehtoja haastattelulle

Toimittajien tiedonsaantia voidaan vaikeuttaa tai pyrkiä ohjaamaan rajoittavilla menetelmillä: yritys ei anna haastatella työntekijöitään, toimittaja ei saa lain mukaan julkisia tietoja käyttöönsä tai haastatteluun suostumiselle yritetään asettaa ehtoja.

Suostuttelevista menetelmistä ilmeisin on lahjonta, jossa tarjotaan suoraa taloudellista hyötyä vastineeksi journalistisesta päätösvallasta.

Henkisessä korruptiossa pyritään pääsemään toimittajien kanssa sellaisiin väleihin, että pystytään vaikuttamaan tiedottamiseen.

Harmaana alueena ovat erilaiset vapaaliput, matkat ja ilmaistuotteet, jotka saattavat vaikuttaa toimittajan kykyyn tehdä juttu objektiivisesti.

Eniten journalistit törmäävät työssään siihen, että haastateltava pyytää juttua tarkistettavaksi ennakkoon ja pyrkii tässä yhteydessä muuttaman jutun sisältöä. Ennakkotarkistus on vakiintunut tavalliseksi työkäytännöksi.

– Journalistin ohjeiden mukaan haastateltavalla on oikeus tarkistaa sitaatit, siksi se on hiljaisesti hyväksytty. Sillä pystytään oikaisemaan väärinkäsityksiä ja poistamaan virheitä ennen julkaisua.

Ulkoinen vaikuttaminen lisää kuormittavuutta ja itsesensuuria

Tutkimuksen mukaan ulkoinen vaikuttaminen paitsi lisää toimittajantyön henkistä kuormittavuutta myös aiheuttaa jonkin verran sekä aktiivista että passiivista itsesensuuria. Käytännössä toimittaja on painostuksesta joko muuttanut juttuaan tai jättänyt kokonaan kirjoittamatta tietyistä aiheista.

Toimittajien pitääkin Ilmari Hiltusen mukaan olla tietoisia oikeuksistaan sekä tuntea lakia ja Journalistin ohjeet pystyäkseen torjumaan vaikutusyritykset.

– Ulkoisella vaikuttamisella pyritään siihen, että joitain asioita ei käsiteltäisi julkisuudessa. Toimittajien tehtävänä on vastustaa sitä. Pohjimmiltaan on kyse yleisön oikeudesta saada tietoa demokraattisen päätöksenteon tueksi.