Kun oululainen laulaja Tapani Nevala pari vuotta sitten alkoi toisen kerran elämässään tehdä yhteistyötä kiiminkiläisen säveltäjän Veikko Juntusen kanssa, ei parivaljakko uskaltanut odottaa, että Kuutamotie-levyn kappaleet alkaisivat soida taajaan Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin paikallisradioissa.
"Poikani asuu Karstulassa, Keski-Suomessa. Siellä hän yhtenä päivänä väänsi radiosta paikallisen kanavan ja alkoi tutun äänen kuullessaan ihmetellä, että isäkö se siellä laulaa", Nevala naurahtaa.
Tapani Nevala kertoo, että uuden levyn laulut on otettu erittäin hyvin vastaan varsinkin
kotimaiseen iskelmämusiik-
kiin keskittyneessä Radio Pookissa.
Kylmät jääkyyneleet -laulusta on tullut pienoinen hitti myös Kainuussa ja Lapissa.
"Osa paikallisradioista puskee uuden levyni kappaleita ulos koko ajan", Nevala hymähtää.
Musiikkinsa Nevala suuntaa varttuneille iskelmän harrastajille. "Suurille ikäluokille on harvoin löytynyt sellaista iskelmämusiikkia, jonka he voisivat kokea omakseen", laulaja pyörittelee.
Albumi Kuutamotie julkaistiin viime vuonna. Ensi kesänä ilmestyy single Rakkautesi rikkaus -single, jonka ajatus syntyi pari vuotta sitten keikkoja kierrellessä.
"Monet kuulijani tulivat kyselemään tanssipaikoilla, olisiko minulla levyä myynnissä. Jouduin surukseni toteamaan, että ei ole", hän muistelee.
Kun ajatus omista uusista kappaleista muhi ja kyti laulajan mielessä, otti laulaja yhteyttä Jamppa Tuomiselle, Kirkalle ja monille muille suomalaisille pitkän linjan laulajille musiikkia tehneeseen Juntuseen, joka kynäili hänelle yhdeksän uutta sävellystä. "Veikolla on taito tehdä laulut miestä myöten", Nevala hehkuttaa.
Kuutamotie -levyn kahdellatoista kappaleella Nevala sukeltaa suomalaisen iskelmän romanttiseen hetteikköön.
Metsureista, hallaöistä ja lumiruusuista kertovissa lauluissa on poljento, joka muistuttaa Reino HelismaanTapio Rautavaaralle räätälöimiä lauluja.
Mieleen tulee myös Mutkattomat-yhtyeen vuoden 1977 jättimäinen hitti Jätkän humppa.
Nevala on säestänyt Vangin toive -laululla maineeseen noussutta Jukka Raitasta ja Pettäjän tie -laulusta tunnettua Taisto Ahlgrenia.
Omien laulamiensa kappaleiden kuvastossa hän ammentaa mieluummin karua suomalaista luontoa kuin suomalaisen miehen liki hulluuden rajoille ajavaa rakkauden tuskaa.
"Uskon, että seuraava singlekin iskee porukkaan juuri sen takia, että pysyn tyylilleni uskollisena", laulaja uskoo.
Suomalaisten ikivihreiden räväköille uudelleen tulkinnoille ja iskelmien räväköille uudelleen sovituksille Nevala ei kauheasti lämpene.
Lapsuutensa Pulkkilassa pienessä Latvan kylässä viettänyt laulaja muistelee soittaneensa ensimmäiset sointunsa kaksirivisellä lainahanurilla.
"Koulussa ei saanut soittaa muuta kuin virsiä. Muistan hyvin, että sain jälki-istuntoa, kun menin välitunnilla soittamaan salaa Metsäkukkia-balladia", hän muistelee.
Kun naapurin pojat pakkasivat kotikylillä kimpsunsa ja kampsunsa suunnaten vielä 1970-luvun alussa Ruotsiin, muutti Nevala isoveljensä innostamana Ouluun.
Kaupungissa hän perusti viisimiehisen iskelmäpumpun. Kipinän omaan yhtyeeseensä hän sai laulettuaan keikan Koskelankylän Valolla oululaisen pitkän linjan muusikko Valde Jakun bändin solistina.
Saman bändin kanssa hän ehti säestää Raitasen ja Ahlgrenin ohella Henry Theeliä, Erkki Junkkarista ja monia muita suomalaisen iskelmän pitkämatkalaisia.
Harmonikan jälkeen Nevala innostui kokeilemaan myös rumpuja, mutta viisi viime vuotta hän kertoo kehittäneensä ennen kaikkea laulua ja treenanneensa omaa lauluääntään.
"Omakotitalooni rakentamassani musiikkihuoneessa voin harjoitella lauluja karaokena
levypohjien päällä ja hioa laulutekniikkaani", Nevala hy-
myilee.